Metsän punainen penkki on tyhjä. Olen puhdistanut siltä jo muutamana päivänä ohi mennessäni puista tuulen mukana varisseet vaahteranlehdet.   

Lännessä siintää Zürich ja idässä osa Sveitsin ja Itävallan Alpeista. Aurinko hemmotteli ja kiusasi kuvaushetken aamussa! Vasemmassa kuvassa on vain pilviä. Oikean puoleinen kuva on epäselvä. Heti järven yläpuolella on pilvien rivi, se ei ole siis lunta. Lunta näkyy, mutta se sekoittuu huippuja ympäröiviin pilviin. 

Penkillä voi istuessaan katsella kauniin 28 km pitkän Zürich Seen näkymiä ja ihailla osaa lumisista Alpeista, kesät, talvet. Tämä ei ole metsän ainoa penkki. Mutta se on SE penkki, missä tapaa silloin tällöin istuskella Samichklaus, sveitsiläisten joulupukki. Lähistöllä on muutama lastentarha, joista tehdään luontoretkiä metsään. Ja voi sitä riemua ja ilon huudahduksia, kun lapset huomaavat Samichklausin säkkinsä kanssa. Joulupukille lauletaan tarhassa opittu laulu. Kiitokseksi säkistä löytyy jokaiselle, opettajillekin, mandariineja ja pähkinöitä. Vaihdetaan kuulumisia, kiltteydestä ja toivomuksista ! Toivotellaan 'hyvää jatkoa päivälle' ! Pieni poika kysyy:"Muistathan varmasti osoitteeni?"

Tämä koira on metsän vakituinen kulkija. Samaa ei voi sanoa Taikina Taivaan jänöstä, vaikka aivan oikealta näyttääkin ! Eikä metsässä hypi muutenkaan näin valkoisia jänöjusseja, ei edes talvella.

Oikea joulun odotus Keski-Euroopan saksankielisillä alueilla alkaa adventtina. Koteihin tuodaan Adventti-kranssi hyvissä ajoin. Havukoriste, jossa on neljä kynttilää. Se sijoitetaan keskeiselle paikalle, usein isolle pöydälle ja joka sunnuntai ennen joulua kokoonnutaan sen ympärille  ja sytytetään yksi kynttilöistä!

Odotetuin on 6. päivä joulukuuta, joka on päivä, jolloin joulupukki - Samichklaus (St. Nikolaus) saapuu. Hän tuo lapsille joulupussin, jossa on aina mandariineja, pähkinöitä ja pientä hyvää. Samalla hän muistuttaa lapsia heidän 'synneistään'ja antaa jouluun asti aikaa parantaa tapoja, olla kiltti. Jos näin sitten tapahtuu Christkind tuo jouluna lahjoja. Tuhmat Samichklaus uhkaa panna säkkiinsä ! - Traditioon ovat tietenkin puuttuneet lastensuojeluviranomaiset, jotka pyrkivät aktiivisesti kitkemään moiset joulupukin 'pahat' tavat pois. - Samichklaus kulkee aasin kanssa ja katolisilla alueilla mukana on myös renki, 'Knecht Ruprecht'. Aasi tietenkin kantaa selässään niitä pähkinäsäkkejä.

Tähän samaan voisi vielä kertoa, että koululaiset viettävät luvallisesti keppospäivää,   viimeisenä koulupäivänä ennen  joululoman alkamista. Se on ns. koulun uudenvuoden aatto, 'Schulsylvester'. Jo viideltä aamun hämärässä koululaiset kulkevat kaduilla tehden pieniä kepposia, metelöiden, pannen tulitikkuja soittokelloihin, paukuttaen kattilankansia yhteen yms. harmitonta, mutta hauskaa - ja äänekästä ! Aikoinaan huippukepposeen osallistuivat vain rohkeimmat: he polttivat tupakkaa! Kello seitsemän koululaiset menevät sitten kouluun, missä jatkuu samantapainen yhteinen ohjelma, kuin Suomessa penkinpainajaisissa. Ja lopulta, kun Sylvesterin pulla on nautittu, voi joululoma alkaa. 

Vielä ei ole joululoman aika. Mutta piparkakkutaloja syntyy siellä ja täällä. Tämän ylemmän kuvan piparikodan on tehnyt Sanna Aikio-Poikela, Rovaniemeltä. Hän voitti 1. palkinnon viime vuonna 2008, Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n sekä Saarenkylän omakotiyhdistyksen järjestämässä kilpailussa.  Kuka voittaa perinteisen piparkakkutalo -kilvan Rovaniemellä 09 ?

Pienen nallen talon on tehnyt Ebe viime vuonna. Se on ehdoton kaikkien nalleni suosikki. Pulmaksi syntyi vain se pieni 'mutta', että kuka siellä saisi asua, jos sellainen olisi ? Yksimielisellä päätöksellä possut saisivat jäädä pihalle.