Joulukuun 13. päivä on Pyhän Lucian muistopäivä ruotsinkielisissä kulttuureissa. Suomessa Lucia-neito valitaan Folkhälsanin ja Hufvudstadsbladetin yhteistyössä. Ne valitsevat ehdokkaat ja yleisö äänestää suosikkinsa. Äänestykseen liittyy keräys hyväntekeväisyyteen tai ainakin ennen asia oli näin. Koko Suomen Lucia on valittu vuodesta 1949 lähtien eli 60 vuotta.. Äänestyksellä valittu Lucia kruunataan Helsingin Tuomiokirkossa ja hän osallistuu useisiin tapahtumiin tuoden hetkellistä valoa vanhainkoteihin, sairaaloihin.....Tänä vuonna Suomen Lucia-neito on vantaalainen Ellen Husberg. Monilla paikkakunnilla ja kouluissa valitaan omia Lucia-neitoja.
Lucia-neito tai häneen liittyvät perinteet ovat kotoisin hänen kotimaastaan Italiasta, ei siis Ruotsista. Mutta nykyisessä muodossaan perinne sai alkunsa Länsi-Göötanmaalla 1700-luvulla ja levisi koko Ruotsiin, 1900-luvulla myös Ahvenanmaalle ja muille Suomen ruotsinkielisille alueille.
Perinteeseen kuuluu, että Lucia-neito on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun. Tämän lisäksi hänellä on vielä kädessään kynttilä. Ajatuksena on, että hän tuo ja luo valoa talven pimeyteen. Juliaanisessa kalententerissa talvipäivänseisaus osui Lucian päivään ja tämän vuoksi päivää vietetään valon juhlana. Valon juhla, siitäkin huolimatta, että Lucian oma tarina oli aika synkkä.
'Santa Lucia' -laulu, joka nykyään liittyy oleellisesti pohjoismaiseen perinteeseen ja jota itsekin soitan tarttuvan melodiansa vuoksi mielelläni, on peräisin Napolista. Sen alkuperäiset italiankieliset sanat eivät mitenkään liity Lucian päivän viettoon, vaan ne kuvaa merimaiseman kauneutta Napolin Santa Lucia -nimisen kaupunginosan edustalla.
Ruotsissa on ihan 'must'-perinne leipoa Lussekatt'eja eli Lucia-pullia tähän päivään. Uskokaa tai älkää, minäkin leivon niitä ja vieläpä useammin, kuin kerran vuodessa. Rakastan saframin antamaa makua ja kaunista väriä. Syön saframi-pastaa ja värjään riisitkin miltein poikkeuksetta keltaiseksi saframilla. - En ole syvällisemmin tutkinut asiaa mistä johtuu, että pullat ovat nopeasti kuivahkoja. Olenkin ottanut tavakseni sujauttaa pienen mantelimassa nokareen jokaiseen pieneen taikinan palaan, josta sitten yritän pyöritellä Lussekatin.
Olen käyttänyt aika usein alla olevaa reseptiä,josta tulee peräti 72 pullaa! Puolitan määrät, milloin en halua laittaa niitä pakkaseen.
Lucia-pullat
1 l kädenlämpöistä maitoa
2 palaa hiivaa
1/2 +1/2 tl suolaa
1+2 dl sokeria
2 pss a' 0,5 g saframia ( tai 1 rkl kardemummaa)
1,5 dl ruokaöljyä (ei oliiviöljyä)
150 g sulatettua voita ( Huom ! ei margariinia )
n. 2,200 kg vehnäjauhoja
2 kananmunaa kevyesti vispattuna voiteluun
1.5 dl rusinoita, liotetaan kuumassa mehussa sen aikaa, kun taikina nousee, etteivät pala uunissa, kuten kuivat tekisivät.
1 pötkö kaupan mantelimassaa, nami-hiiren lisäys puolikkaaseen reseptiin
Valitaan suuri kattila, jotta taikina mahtuu kunnolla nousemaan. Maitoon liotetaan 1/2 tl suolaa ja 1 dl sokeria, sekä hiivat ja saframi. Lisätään jauhoja sen verran, että syntyy PUUROmainen seos, joka saa nousta kaksinkertaiseksi ja alkaa kuplia.
Tämän jälkeen lisäilen vähitellen loput suolat, sokerit, jauhoja, öljyn ja voisulan. Jauhoja lisätään hitaasti ja hyvin sekoittaen.
Taikinaa vaivailen 10 min (koneella 5 min ?), että siitä tulee elastinen, sitkeä ja käsistä irtoava. Nostatetaan huoneen lämmössä, pyyhkeen alla kaksinkertaiseksi, reilu 30 min.
Oman 1/2 l taikinani jaan kolmeen osaan ja sitten kunkin 12 osaan, nyt sujautan sisään nokareen mantelimassaa ja leivon sormen paksuiseksi , noin 25 cm pitkäksi pötköksi. Molemmat päät rullataan toisiaan vasten. Paistan 12 kpl yhdellä pellillä, Nostatan noin 1 tunnin ja paistan noin 6-7 min /225°C
"Metsiin jo Pohjolan vaipan luo hanki, ja maa on valkean verhonsa vanki. Taivaisen hohteen tuo, Lucia valon suo, Pyhä Lucia, Pyhä Lucia.
Kiteet luo helmivyön valkoiseen kaapuun,kätköstä talviyön luoksemme saapuu Lucia seppelpää, juhlista hetki tää, saavuthan luoksemme, Pyhä Lucia." sanat ovat Erkki Ainamon
P.S. Kivat pullat löytyy myös täältä !
