Nyt, kun vihdoinkin on ratkennut kiva piparinen Leivontafoorumin haaste-kisailu, niin voi keskittyä muuhun. Nami-hiiren varpaatkin huokaavat helpotuksesta ja jännityksestä, jonka lopputuloksen seuraaminen aiheutti. Itsenäisyyspäivä, sekä Lucia-päivä on vietetty. Nyt voi siirtyä keittiöön, joka näyttää muodostuneen tänä vuonna lahjapajaksi. Kuusia on pöydällä ja lautasilla. Postitäti pukkaa 'kuusia' lisää luukusta ilahduttamaan minua ja koristamaan eteisen seinällä roikkuvaa korttitasku riviä! - Se on joku vuosi sitten jouluksi hankittu askartelukaupasta, mutta toimii ympäri vuoden. Teemat vain vaihtuvat ja taskut tyhjentyy niiden mukaan. - Onkohan muuten laskujen tulo loppunut, kun tulee vain näin kaunista postia nykyään ?

Lähiaikojen joulumarkkinat, jotka ovat ulkoisesti kaunis ja traditionaalisesti tunnelmallinen tapahtuma, kestää aaton aattoon. Isojen ja pienten kaupunkien aukiot ovat muuttuneet joulukyliksi pienten kauniisti jouluvalaistujen mökkiensä ansiosta. Suurimpien rautatieasemien hallit ovat muuttuneet myös jouluhalleiksi. Tuotteet ovat keski-eurooppalaisia, perinteisiä ja usein kotona tehtyjä tai pienten perheyritysten aikaansaadoksia, jotka saavat näin myös tarvitsemaansa huomion. Nyt ei myydä mitään 'made in China'.

Joulumyyjäisistä ja -markkinoilta olen ottanut kuvia erilaisista   lahja-ideoista, joita ehtisi vielä hyvinkin toteuttamaan, edellyttäen, että 'joulustressi' on heitetty kaappiin ja ovi lukittu.  

Voisiko lahja olla omatekoista pastakastiketta ja kaupan pastaa, joko omassa pakkauksessa tai hieman lystikkäämmin pakattuna ?! Kotona asettelin heti spagettipesiä joulukoristelaatikkoon, kuten olin nähnyt joulumarkkinoiden ruokakojuissa - ja minusta  se toimi. Jos laittaisi vain yksivärisiä pesiä, niin silloin käyttäisin alla värillistä silkkipaperia. 

Ruualla ei saa tietenkään leikkiä, mutta teeman mukainen esillepano ei ole leikkimistä, vaan koristeellinen tai hauska, kuten näissä kuvissa. - Ja sitten pääasiaan, ihanaan ja kauniiseen, että jouluiseen jälkiruokaan.....

...valkosuklaalla päällystetty muffinssi tai pistaasirouheessa kieriskelleet. Saisikohan valita molemmat? Pyysin kaiken varalta reseptit mukaani, vaikka ne ovat kuulemma jo tai ainakin tulossa johonkin joululehteen.

Ja kun ei oikein luonnistu pikeerit vielä, niin mantelillakin saa kaunista aikaan piparkakulle. Näitä myös näkee vielä toistaiseksi enemmän perinteisenä joulun leipomuksena lähistöllä, niin kuusissa, kuin kahvipöydissäkin, kuin pikeerillä koristeltuja. Suomalaisittain miellän piparin tietenkin ohueksi ja murenevaksi. Nämä saksankielisten alueiden pehmeät sentin tai puolen vahvuiset variaatiot ova piparkakkuja paksuutensa vuoksi. Ja kuten aiemmassa kirjoituksessani olen jo todennut, niin mantelimassa on 'kuvioissa' mukana. Sen vuoksi piparit ovat paksuja ja pysyvät pehmeinä, mutta koossa riippuessaankin. 

Eilen leivoin kuusipullan tai oikeastaan pullista kuusen, jota olen kauan katsellut Kaarina Roinisen kirjasta 'Parhaat kotileivonnaiset'. Aina se on jäänyt tekemättä kiireitä syytellen. Kaapissa oli vain punaisia kirsikoita. Pidän kyllä enemmän niistä vihreistä. Kirjan ohje on tehty molemia käyttäen. Oman 'pullakuusen' kuva on vielä kamerassa ja kynnys hupsahti korkeaksi, mutta mietitään 'mahtuisiko' se johonkin kulmaan seuraavissa kirjoitelmissa.

Tunnelmaa luomaan sytytetään aina kynttilät. Pienellä tikulla palaa joskus miltein sormet, siksi itse suosin niitä  'sikari' tikkuja, joilla saa liekin useanpaankin kynttilään saman tien. Takkatikut tuntuu liioittelulta. Rasian voi koristella, kuten blogissa x (linkki tulossa, kun löydän sen blogin uudelleen, jossa oli taidokkaasti koristeltuja rasioita.) tai päällystää rasian kokoinen ohut pahvi kankaalla ja liimata sekä alle, että päälle ja tuikata hieman vanua alle, ainakin kanteen antamaan 'luxuksen' tuntua. Kuvan vaalean sininen kangas on kyllä kaunis vaalea lila luonnossa ! Kuvan rasiat olen päällystänyt  askartelukaupan mallia muistellen.