Yksi ja toinen kertoilee silloin tällöin blogeissaan, että tapahtuu leivoskellessa pieniä vahinkoja. Ja toisinaan menee kaikki jopa uusiksi. Jos ei tee mitään, niin ei satukaan mitään. Leipomuskärpäsen puraisemana tein uudestaan 'lampaan', mutta nyt käytin taikinassa löysää marzipaania annetun ohjeen mukaan. Ajattelin myös tehdä kaakaolla maustetun taikinan, mutta viisainta olisi ensin kurkata kaappiin, mitä on ja mitä ei, ennen kuin ajattelee!. No taikinaa tuli mielestäni hieman reilusti, kuten edelliselläkin kerralla. Olihan nyt sitä marzipaaniakin mukana 80 g, enkä mitään ollut ottanut reseptistä pois. Laitoin loput taikinasta 'pupu'-vuokaan, joka on matala ja silikonia. Kakusta ei tule tietenkään kaksipuolista, kuten kaveristaan. Se lammashan taiteili taas pää alaspäin uunissa, pupun loikoillessa sen vieressä.  Vuoat olivat erilaiset ja vaativat ilmeisesti myös erilaisen uunissa olemisen. 

Ja niin sitten tapahtui, että pupulta paloi toinen korva ja hieman kylkeä, ennen kuin hoksasin sen ottaa uunista ulos. Ensiapuna koetin peitellä tomusokerilla, kun oikein sieppas tämä möhlästely. Pupu oli tietenkin liian lämmin, joten se ajatus myös hieman epäonnistui.

Kermaruusuilla sitten koristelin pupun korvaa ja  tummaa kylkeä. Ja annoin lohdukkeeksi pomelon siivuja, kun ei ollut porkkanoita.

Lammas sai sekin koristeita, mutta ilman erityistä syytä. Se paistui kokemuksella ja oli jopa edeltäjäänsä kauniimpi. Marzipaani oli hyvä idea, kuka lieneekään pakkauksen reseptin takana. Se antoi miellyttävän tuoksunkin molempiin leipomuksiin maun lisäksi.

Pienet kukat ovat aina olleet mielessäni. Vaikka englantilaisen Mary Quantin muotia en aikoinaan suosinut, eikä kaapissani myöhemminkään ole koskaan ollut ainoatakaan minihametta, niin hänen kosmetiikastaan pidin. Se tuntui mielenkiintoisalta. Ainakin sorruin yhteen pieneen vaaleaan kukkaan, jonka 'maalasin' luomivärillä joka aamu toiselle kulmalleni. Se ei tehnyt minusta hippiä, mutta vangitsi katseita positiivisesti! Tiesitkö muuten, että minihame sai nimensä sen ajan suosikkiauton Mini Morriksen mukaan, jolla Mary Quant itsekin hurruutteli!

Suklaiset puput eivät ole selvästikään kuulleet kukka-hippiajasta, joten olivat tikahtua kukkasin koristellut kaverinsa nähtyään!