Pääsiäinen osa VI

Pelkästään sanalla 'pääsiäinen' on monta versiota merkityksineen. Monissa kielissä sana on johdettu juhlan hepreankielisestä nimestä Pesah. 'Easter'-nimen alkuperä on vanhasta englannin kielestä, kuten vastaavasti saksan kielinen sanakin 'Oster'. Näillä sanoilla on hieman 'pakanallinen' tausta. Eostra eli Ostara oli vanha anglosaksinen kevään ja aamunnousun jumalatar. Vanhassa englannin kielessä se tarkoittaa myös 'itää', luonnon heräämistä ja ilmansuuntaa, auringon nousua. Tästä johtuen ortodoksit Yhdysvalloissa käyttävät kristilliselle juhlalle sen kreikan kielen 'paskha' tai venäjänkielistä  'pasha'nimitystä. - Suomen kielen sana 'pääsiäinen' on Mikael Agricolan keksimä sana 'päsieinen' tarkoittaen paastosta 'pääsemistä' eli neljänkymmenen päivän paaston päättymistä.

Pääsiäismuna tai paremminkin vain muna, on vanha hedelmällisyyden vertauskuva - kuolleen kuoren alla sykkii uusi elämä, joka voimallaan rikkoo kuoret. Saksasta kotoisin oleva suklainen idea oli jo Venäjän tsaariperheen pääsiäisherkku, jonka Karl Fazer toi  Saksasta valikoimiinsa vuonna 1896 ja se on siitä asti kuulunut suomalaiseen pääsiäisperinteeseen. Se on Fazerin toiseksi vanhin edelleen listalla oleva makea tuote. 

Tarkoitan tietenkin suklaatäytteistä Mignon-munaa. Lähes alkuperäistä reseptiä noudattaen tätä erikoista herkkua valmistetaan Suomessa yksistään liki kaksi miljoonaa kappaletta. Makupalat valmistetaan käsityönä Fazerilla. Prosessi alkaa kuitenkin Piispanristissä, Munakunnan pakkaamossa, jossa tyhjennetään mignoneihin tarvittavia kananmunankuoria ympäri vuoden. Munat rei'itetään, puhalletaan tyhjiksi, pestään ja kuivataan. Yhden kuoren pesuun kuluu vettä 30 litraa. Fazerilla sitten hygienisesti testatut puhtaat kuoret täytetään suklaamassalla nykyään hanasta ja täyttöaukko suljetaan sokerista valmistetulla tulpalla.  Tämä suklainen muna on ollut nami-hiiren elämässä koko naismuistin. Ja sen vuoksi olikin pienoinen 'shokki' löytää viime vuonna Saksasta aitoon kananmunankuoreen pakattuja gianduja-suklaalla (suklaata + hasselpähkinäpastaa 30%) täytettyjä munia. Se ärsytti ja harmitti niin paljon, että ryhdyin tutkimaan asiaa tarkemmin - ja yllä kirjoitettu oli tutkimukseni tulos.

Pakkauksen julkisivu

Kuvassa kaverina jääkaapista 'lainattu' vielä keittämätön, raaka muna.

Annetaan kunnia sinne minne se kuuluu ja kirjoitellaan muutama lisärivi. Saksassa on valmistettu tätä pääsiäisen herkkua jo vuodesta 1886 ja edelleen, joskin suhteellisesti pienemmässä tuotantovolyymissa, kuin Suomessa. Siitä en löytänyt painettua mainintaa, milloin tämä tuote on alettu markkinoida 'väritettynä'tai onko sitä valmistettu yhtäjaksoisesti, kuten Fazer kaikki nämä vuodet. Kuviointiin ilmeisesti panostetaan kaupallisista syistä, sillä viime vuonna munat olivat koristeltu värikkäillä, pienillä palloilla. Koko (50g) on päivittäisten kanamunien 65-75g kokoa huomattavasti pienempi, samoin kuin Fazerinkin tuotteet. - Ja sitten pientä nami-hiiren markkinatutkimusta puhtaasta uteliaisuudesta. Zürichin kokoisessa kaupungissa, jossa on asukkaita pyöreesti 350.000 eli vähemmän, kuin Helsingissä, löytyy näitä suklaisia tuotteita tasan kolmesta liikkeestä ja tarkoilla silmillä suurten pupu-vuorien pikku-laaksoista suurilta esittely pöydiltä! Eli ellei tiedä mitä etsii, ei niitä normaalisti huomaisi. Fazerin Mignon-munaa ei tarvinnut muistini mukaan Suomessa suurennuslasilla etsiä, niitä oli ihan joka pikku-kioskissakin myytävänä läpi koko maan. Ja silti uskon yllätysten sisältävien suklaamunien voittavan myyntiluvuissa.

Suklaa gianduja keitettyjen ja värjättyjen kaupasta ostamieni viiriäisten munien seurassa.