Pääsiäinen osa IX
"Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle."
Palmusunnuntaina kiertävät taas pienet virpojat värikkäine vitsoineen. Niitä on hartaudella tehty ja ideoitu, joko kouluissa tai päiväkodeissa ja kerhoissa. Opeteltu loitsu esitetään ovien avaajille ujosti.
Virpomisperinne Suomessa on lähtöisin Karjalasta. Palkka maksettiin yleisesti vasta pääsiäisenä, eikä se ollut rahaa, vaan kotona tehtyjä pääsiäisen herkkuja tai suklaata. Se tapa, että pienet virpojat ovat puettu noidiksi, joilla on omenaposket, pannu ja luuta, on länsisuomalaisen pääsiäisperinteen ja itäsuomalaisen virpomisperinteen sekoitus. Sitä ortodoksit ja monet muutkin paheksuvat. 'Oikeat' virpojat ovat aina kulkeneet omissa vaatteissaan ilman naamiaisasuja, niin lapset, kuin lapsenmieliset aikuisetkin. Aikoinaan virpojat eivät myöskään koputelleet systemaattisesti ovelta ovelle, vaan ainoastaan sukulaiset ja tutut käytiin virpomassa.
Kolmihaaraista oksaa - Isä, poika ja Pyhä Henki - ovat koristaneet sanomalehdistä leikatut hapsut tai makeispaperit, nykyään höyhenet, rusetit tai kreppipaperiset kevään kukat, jopa muovikoristeet. Ortodoksiperinteen mukaan vitsat siunattiin lauantai-iltana kirkossa ja palmusunnuntaina virvottiin. Vitsojen saajien piti säilyttää koristeelliset ja kauniit oksat ikonin takana Helatorstaihin asti ja sitten luopua niistä polttamalla.
Nami-hiirenkin ovelle on saapunut poikkeuksetta joka vuosi pieniä sveitsiläisiä kotikadun virpojia. Kuulun 'joukkoon', enkä ole tuntematon, vaikka toisinaan innostunkin puhumaan outoa kieltä. Se on aikaa sitten jo ymmärretty oikean joulupukinmaan asukkaiden äidinkieleksi. Lapset eivät odottele rahaa, koska se ei kuulu täällä tapoihin. He tietävät kokemuksella saavansa palkatkin vasta 'lankalauantaina'. Olinpa kotona tai en, niin postilaatikostani löytyy jokaiselle virpojalle nimilapulla varustettu pussi tai paketti. Ja milloin olen ollut kotona, niin olen seuraillut ikkunasta, kun pieniä lapsia kipittää kohti postilaatikkoani, unihiekkaa vielä silmistä hieroen ja yöpukujen vilkkuessa takkien alta. Ilo on molemmin puolista!
