Ihan tavattoman vanhasta vuonna 1924 ilmestyneestä Lauri Hendellin, Sivistyssanakirjasta saa lukea, että gourmandi = herkkusuu, herkuttelija, tulee ranskan kielen sanasta gourmand. Pari sivua aiemmin on sana gourmet merkityksineen = alkuaan viinikellarin tarjoilija; viinintuntija; herkkusuu. - Kirjassa on myös hauskaa nippelitietoa, joka on tullut arvatenkin kirjailijan mieleen, joistain historiankirjoitusten tiedoista.

Joillekin sanan gourmet sävy korostaa elitismiä (elitism) tai keikarointia (snobbery), mutta useimmille tulee mieleen keittiöissä hääräävien ammattilaisten lautaselle synnyttämät kalliit, mutta kauniit ja herkulliset annokset, taideteokset! Taide, josta puhutaan lounailla, illallisilla tai joista haaveillaan joskus omissa keittiöissä toteutettaviksi. Mutta kuten mikä tahansa taide, paraskin keittiöiden gourmet jakaa mielipiteitä, vaikka ilmassa leijuu hienostunut ja hallitsematon rakkaus hyvään ruokaan!

Kuvan herkku ei ole nähnyt gourmettia, eikä se ole käynyt uunissa. Vuoka oli vain sopivan pieni ja laidallinen. Pohjalle mahtuu ranskalaisia lusikkapikkuleipiä tasan viisi kappaletta.

Niiden päälle levitetään maustettua rahkaa tai värisokerin kanssa vispattua paksua kermavaahtoa ja vaikka banaanin tai mansikan siivuja kaksi vierekkäin keksiä kohden.

Päälle toinen pikkuleipäkerros ja tällä kertaa uudestaan pieni mansikkasiivu.

Astia laitetaan jääkaappiin pariksi tunniksi, jotta pikkuleivät voi helposti puolittaa ja tikuttaa rapeuden häivyttyä kylmyyteen. Kerman kuuluu välistä hieman pursuilla, mutta ei valua ! 

Herkuttelu voi alkaa. Helppoa ja makeaa vierasvaraakin. Nami-hiiren ovikello ei soinut tällä kertaa, koska keittiöstä ei levinnyt kauas kantavaa tuoksua. On tiedossa rauhallinen, herkullinen ilta! 

Maukasta ja makeaa saa siis loihdittua ihan tavallisessa aurinkoisessa keittiössäkin askeettisin elementein. Keittiötä ei hallitse koneet, vaan aurinko ja nami-hiiri! Ei ole  mikroa, ei siivuttajaa, saati jäätelökonetta. Ei löydy jätemyllyä, eikä paljon muutakaan napista painettavaa modernia vempainta; vesikin keitetään kiehuvaksi vanhanaikaisesti kattilassa. Mutta nappien ja piiloteltujen kaapeleiden sijaan, löytyy useita pieniä kattiloita, kulhoja, pieniä  tavallisia piirasvuokia, että erikoisvuokia - ja niillä syntyy  m e l k e i n  mitä vain.

"Refined and uncontrolled love of good food !"