Nami-hiiri tuskin olisi huomannut vieläkään kaupan limonaadihyllyltä näitä pieniä (330ml) pulloja, vaikka  ovatkin hyvin kauniita väritykseltään. Limonaadit eivät oikein innosta, poikkeuksen tekee 'Bitter Lemon', joka vie mukavasti janon. Onneksi oli pieni tarkkasilmäinen opas mukana! 'Hannah' juomia ei ole kuulemma vielä näkynyt Suomen marketeissa. Ostimme joka makua ja maistelimme sitten yhdessä. Seuraavana päivänä täydensimme juomavarastoa niillä, jonka maku oli meitä miellyttänyt. - Aikuisena kiinnitin positiivisesti huomion siihen, että nämä uutuudet olivat poikkeuksellisesti värittömiä juomia. Keinotekoisten väriaineiden rantua ei siis jäänyt lasiin. Maut olivat tunnistettavia, joskin hyvin mietoja - lapsille soveltuvia. Pienempi testaaja ei maininnut juomien värittömyydestä mitään. Lasissahan oli 'Hannah Montaana' limpsaa ja se oli tärkeintä.

Turkoosi voittoisessa oli 'Fresh Mint' -  se sai meiltä molemmilta makupisteitä. 

Oranssi , 'Peach' oli maku joka limonaadissa vähiten miellytti.

Pinkissä pullossa oli mansikkaa yhdistettynä vaniljaan - se oli myös hyvää! Nami-hiiri kuitenkin arveli, että pullon värillä oli suuri osuus pienemmän maistelijan antamiin pisteisiin. Pinkki oli kaikessa mukana. Olisi voinut miltei kuvata matkalaisen laukunkin sisällön yhdellä sanalla: pinkki ! Ei vaalean punainen, vaan pinkki.

Lila pullossa oli 'metsämarjojen'  makua ja se maistui myös.

Myöhemmin päätimme kerätä pulloja 'keiloiksi', vaikka muoto ei ihan oikea olekaan. Sisälle sitten vain vettä tai hiekkaa ja keilaamaan. Muutama limpsapullo eksyi tietenkin matkalaukkuunkin, tuliaisiksi kavereille.

Pieni ystäväni elää erilaisessa, jatkuvalta liukuhihnalta tulevien trendituotteiden maailmassa, kuin nami-hiiri aikoinaan. On vaikea edelleenkin unohtaa helmeilevän, nenää kutittavan 'Pommacin' hedelmäistä makua! Sillä hiiri 'skoolasi' myöhemminkin kymmenet vuodet Champagne-juhlissa! Myöskään Coca-colan maku ei koskaan erityisemmin innostanut. Urhoollisesti edelleen maistellaan kaikkea ja annetaan jokaiselle mahdollisuus päästä suosikkilistalle. Vika harvoin on itse tuotteissa, vaan makutottumuksissa. Ehkä joskus teini-iässä nami-hiiri 'syyllistyi' erikoisuuden tavoitteluun. Se mikä maistui kaikille muille, ei aina välttämättä miellyttänyt  . Vieläkään en ole kohdannut erityisen pahaa maultaan, vain joitain ei niin hyvän makuisia ja niitä joita en toisten maistele.