On taas niitä päiviä, jolloin innokas, maisteleva apurini on paikalla. Laitan pizzarasian kädestäni pöydälle - ja samassa maalaishiiri hypähti jo pöydälle. Valittaa heti, että rasia on kylmä! Nami-hiiri hymyilee salaa, varoo kuitenkin nauramasta.
"En näe mitään. Laatikossa on pimeää. Raota nyt vain sitä kantta hieman enemmän.“
Nami-hiiri oli Zürichissä ja vaelteli vanhan osan kapeita katuja. Aurinko paistoi pilviseltä taivaalta. Taivas oli kauniin sininen, pilvet vaaleita ja aika tummiakin. Liikkeiden jatkuva vaihtuvuus ei hämmästytä. Kapeille kujille 'eksytään' satunnaisesti, ellei tiedä vanhastaan minne on menossa. Aina löytyy jotain ennen ohikuljettua. Turistit, jotka tutkivat joka mutkan, ovat tietenkin erikoisryhmä. Nami-hiiri ei koe enää olevansa turisti. Vanhoja rakennuksia korjaillaan eri puolilla kaupunkia ja koko maata oikein urakalla. Ja sen jälkeen vuokrat tuppaavat nousta pilviin. Yritykset väistyvät remonttien alta, eivätkä aina palaa takaisin kohonneen vuokran takia. Toisinaan syy onkin ehkä kauppiaiden saavuttama korkea ikä tai jokin muu, jolloin 'kivuton' lopetus ajoitetaan rakennuksen korjausten alkuun.
'Nallelandia', oikealta nimeltään 'Bärenland' ei ole uusi yritys Zürichin Yliopisto puolen vanhassa osassa, pienellä kapealla kadunpätkällä. Nami-hiiri on ohittanut makeispuodin lukuisia kertoja, poikkeamatta koskaan sisälle. Miksi olisikaan poikennut, eihän siellä myydä suklaata, eikä hiiri tiettävästi fanita hedelmäisiä viinikumimakeisia.
Makeisista kauppias oli ideoinut muun muassa pizzoja, täytekakkuja, suuren hääkakun.... Tässä on pizza '4Season'. Se sisältää: nalleja, sammakoita, sokerisia marjoja, metsämarjoja, banaania, kananmunaa ....
....läheltä kuvattuna, ennen maistamista!
Saksalaisia makeisia myyvä 'Bärenland’ makeisketjun namut ovat viinikumityyppisiä 'hedelmäkumeja' ja makuja on valtavasti. Ja ne kieltämättä maistuvatkin valtavan hyviltä! Kauppaketjun tunnukseksi on valittu makeisten joukosta 'nalle'. Ja erikoisuus on se, että sieltä saa mm. gluteenittomia, sekä sokerittomia makeisia. Eikä missään tuotteessa ole käytetty lisäaineita tai elintarvikevärejä. Nämä seikat ovat ketjun ehdottomat valttikortit. Ainoa pieni miinus on kohtalaisen isot valmispussit. Irtokarkkeja kaupassa ei myydä. Se on oikeastaan hyvä, ei pääse syntymään epäselvyyttä tuotteiden puhtaudesta syksyn flussa-aikanakaan.
Kauppaan astuessaan, vastaan tulee iloisesti hymyilevä kauppias, joka tarjoaa purkistaan uutuusmaistiaisen pihdeillään ja kertoo siitä samalla muutamin sanoin, asiakkaan jo makustellessa pehmeää hedelmäle maistuvaa makeista.
Kaikkia tuotteita saa maistaa, mitä mieli tekee ennen ostopäätöstä, joten suuren pussin koko ei kauan harmita. Se harmitus 'pienenee’ huimasti kohteliaan kauppiaan ja maistiaisten ansiosta. En voinut jäädä maistelemaan pehmeitä ja raikkaita makeisia, sillä oli riennettävä muualle....
....mutta reilun tunnin päästä palasin kuvaamaan, sekä ostoksille. Ja niin siinä sitten kävi, että vaahtokarkkipussinkin ostin ihan vain itselleni. Se oli elämäni ensimmäinen. Kuvaa varten puolittelin kotona muutaman, jotta värit pääsivät paremmin esille.
Tämä 'kakku' on kuvattu liikkeessä, joten sen päällä on tietenkin suojakelmu. Kauppias nosti kakun käteeni - se oli oikeasti painava.
Kakku ei ole mihinkään muottiin rakennettu, vaan kokonaisuudessaan koottu makeisista. Kakun ympärillä olleen nauhan olisin halunnut sitoa uudelleen. Sitä en tietenkään kertonut kauppiaalle.
Ketjun liikkeillä on ollut hieman vastatuulta hienosta ideasta ja tuotteiden erinomaisuudesta huolimatta. Helsingin Yliopistokadun liike kuului epäonnisten ryhmään, samoin muutamat muut Euroopassa. Liikkeen sijainnilla on merkitystä, mutta suurin tae menestykseen on kauppiaan uupumattomuus, kekseliäisyys ja ennen muuta palvelualttius. Jos illalla odottaa jo aamua, että pääsisi töihin, niin on aika suuret mahdollisuudet onnistua missä tahansa työssä tai toimessa.
Tämä Zürichin liike (www.baerenland.ch) on ollut paikallaan viisi vuotta. Kun seuraa, Christian Schmidtin työskentelyä hetken, niin tietää, että hän kuuluu varmasti siihen kauppiaiden onnelliseen ryhmään, jotka nauttivat työstään ja menestyvät!
Nami-hiirtä ilahdutti myös valikoimasta löytynyt tanskalainen ja suomalainen lakritsa ja salmiakki. Jälkimmäistä ei monikaan voi ilman elää. Hiiri kyllä voi, sillä salmiakki ei ole nuoruudessakaan kuulunut ’top 10’ listaan. Ei se kuulu vieläkään. Ei ole tilaa, listasta on tullut 'top 5'.
P.S.
1. 'Hedelmäkakkua tai leivosta' kisailu meneillään täällä !
2. Leivontafoorumin 'pizza'-haaste täällä !
Vaikken itsekään viinikumimakeisten suurin ystävä ole, tuollaista pizzaa tekisi kyllä mieli maistaa.. tai kakkua!
Kiitokseni muuten paketista, laittelenkin varmaan tässä pian blogiin (kunhan mokoma syysflunssa meidät jättää) jotain aiheesta.. :)
Virheitä en lue :-) Alkuun korjailin omia kommentejanikin eri blogeissa, mutta se on aika tylsää - ja milloin ei joku ymmärrä, niin ainahan voi kysyä: "Mitäs se kirjoittaja oikein meinaa, kun ei tolkkua saa? :-D
Kyllä suklaa vain on edelleen 'hiiren' juttu!
Kiva idea kauppiaalla ja tarmoakin näemmä löytyy! Soisin yritteliäisyydestä palkittavan!
Raikasta syksyä Nami-hiirelle=)