
Ihanista leivonta blogilaisista olisi kirjoitettavaa, vaikka kirjaksi asti. Heille palkintoja pakkaillessa ovat nami-hiiren ajatukset lentäneet blogista toiseen. Kahden laatikon sisältöön piti laittaa korvaava tuote, kun suunniteltua ei kuulunut, ei näkynyt ajallaan. No onpahan sitten jotain joulupukin konttiinkin
– Makeat palkinnot vielä odotuttavat ja kaksi kirjaakin on vielä tulollaan kirja-agentilta.........Sveitsi on Euroopan keskipiste monessa mielessä, mutta jos ei ole jotain tuotetta kaupoissa tai ovat tilapäisesti loppuneet, niin toimitusajat ovat käsittämättömän pitkiä. Päivässä ei tule mitään, vaikka postitus omalta osaltaan on kiitettävän nopeaa maan sisällä. - Nami-hiiri teki virheellisen arvion osallistujien määrästä ennakolta hankinnoissaan ja siinä se vika. 
Nyt nami-hiiren ajatukset seikkailevat hieman asian vieressä luettuani jotain vanhempaa lehteä tältä vuodelta. Silmien eteen tuli näet teksti: "Taitavia on paljon, muta en mä jaksa noita kaikkia leivonta blogeja seurata, kun tarjonta on periaatteessa, joko toisten kopiointia tai omien toistoa. Taso on laskenut. Aika harva enää näyttää mitään uutta.“ - Nami-hiiri on erilaista mieltä. Kun kerran on keksitty pyöreä, neliö ja suorakaide kakkuihin, niin ilme muuttuu vain koristuksin ja kuorruttein. Samaa voi sanoa kuivista kakuista – ihan sama minkä muotoiseen vanhaan tai moderniin 3D vuokaan taikinansa laittaa, siitä syntyy kakku. Pahimmassa tapauksessa lättänä tai musta korppu.
Koska esimerkiksi nami-hiiri lukeutuu sunnuntaileipojiin, niin harrasteena leipominen on paremmin osaavien seurailua ja jalanjäljillä kipittämistä. Makuraatikin koostuu hiiren keittiössä vain mielikuvitusmaailman kahdesta 'maisteluavustajasta', jotka tosin ovat ihan aitoja omassa sarjassaan, marsipaania tai taidokasta huovutusta. Mutta makuhermoja niiltä on turha etsiä. Niitä ei ole.
On riemullista huomata, että onnistuu saamaan uunista ulos kakun tai paistoksen. Onko tulos onnistunut 'suosikkisivujen’ mestareiden tapaan? Se on eri asia. Onpahan syntynyt ainakin uusi muunnelma aiotusta ! 
Voisi ihan hyvin kysyä myös sitä, että miksi jatkuvalla syötöllä on konditorioissa aina ne samat tarjonnat – eri vuodenaikojen teemoin. Joulukakku saa pääsiäiseksi uuden 'takin'. Asiakkaat eivät tunnu tästä ideasta ainakaan valittelevan. Päinvastoin ovat mielissään, ettei keväällä tarvitse tarjota vierailleen joulukoristeista kakkua tai pullaa.
Kommentit ja positiivinen kritiikki ovat aina paikallaan. Nami-hiiri vain ihmettelee, että miksi niin usein saa lukea moitteita erilaisilta palstoilta ilman, että ne kommentoijat antaisivat samalla jotain uutta aihetta, ideaa, kun kerran tylsistyvät 'toistoja' katsellessaan tai lukiessaan.
Mielellään nami-hiiri tekee sitä mitä osaa tai luulee osaavansa ja hioo sitten taitojaan kerta toisensa jälkeen. Nyt on hiiren leipomossa syysloma, kuten koko maassa - ja aika käytetään ystävien muistamiseen ja joulun esivalmisteluihin.

Paperia, kartonkia, nauhoja ja koristeita on kirjoituspöytä pullollaan. Syntyy onnittelukortteja tai siihen hiiri ainakin pyrkii, vaikka paperikaupat ovat myös pullollaan toinen toistaan ihanampia korteja alan taitajilta ympäri maailmaa. Runosuoni ei aidosti ja soljuvasti kulje hiirellä, joten lukemalla löytyy sopivia säkeitä. Se on matkimista ja kopiointia, mutta ei kiellettyä, kun ei mainitse niitä omasta runosuonestaan pulpunneiksi ja mainitsee tekijän.

Viisas toteamus "suutari pysyköön lestissään" ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö leipuri saisi ryhtyä omaksi ilokseen vaikka viulistiksi. Nami-hiiri ei osaa soittaa viulua, mutta huilu soi niin, että kappaleet tunnistaa vaivatta! Maailmassa on tilaa kaikille osaajille, kaikille harrasteille. Jokaisessa meissä asuu pieni 'taiteellinen' sielu.
Nami-hiiri tuntee toistavansa itseään. Kun kerran oppi leikkaamaan luukkuja lasten joulukalentereihin, niin se käy nyt jo aika tottuneesti
!

Hurjan kaunis ja herkkä kortti, ja timantitkin viivasuorassa! Kovasti kaunis!
Ja sitten joku kyltymätön blogikiertelijä käy sanomassa et nää nyt on nähty moneen kertaan, aina samalaisia, keksi jotain uutta ... voi se liikutus ja onnellisuus on niin extremeä, että teen edelleen kakkuni suurella sydämellä ja tunteella on ne sit jotain uutta ja ihmeellistä tai sitä vanhaa samaa linjaa kuin aina :).
Olen itsekin viime aikoina ajatellut paljon tätä kaikkea myytävien leivontatarvikkeiden määrää.. Sitä saa tehtyä paljon samanlaista ja onnistunutta, kun on oikeat muotit, mutta katoaako siinä se omaleimaisuus? Ja se aito käsillä tekeminen, en tiedä.
Kaikille meille on opetettu A ja miten se tulisi kirjoittaa. Mutta miten erilaiseksi kätemme ja kynämme sen muokkaakaan :-))
Ne, joita tylsistyttää blogien toistot tai taitojen hionta, eivät taida pahemmin kakkuja itse paistella !
Ja totta on että ruutia ei voi enää uudestaan keksiä, mutta miksei jotakin siitä johdettua uutta?
Ps. Ihana kortti <3
eikö vaan olekin hienoa, kun on monen sortin taituria? hauska käydä ihastelemassa kaikkea kaunista ja taidokasta. miten tylsää se olisikin, jos kaikki osaisivat kaikkea....
Aikamoinen taideteos on myös nami-hiiren upea kortti!!
Valitettavan usein on myös niin, että ne pahimpaa tyytymättömyyttään ilmaisevat henkilöt, eivät edes harrasta mitään - paitsi sitä murinaa ja marinaa.
Olen tällaisissa kortti yms. askarteluissa aina hyvin yksinkertaisilla linjoilla. - Samaa voisi tuumata avatessaan vaatekaappini, sisällöstä puuttuu useampi väri. Ne korvataan asustein.
Niin... Onneksi on tuolla toimittajallakin valinnan vapaus :) On vain hänen menetyksensä, jos noin suppeasti ajattelee ;)
Tänään postipoika tai -neiti oli kuljettanut kirjan postilaatikkooni! Kiitos paljon Hiirulainen<3
Eipä kanneta huolta narisijoista vaan innolla uutta luomaan...
Ihastuttava kortti!!!
ja suurkiitokset postipojan paketista, nytpä vaan kokeilemaan uutta muottia.
Ja toisto... eivät ne kakut/leivonnaiset toisiaan toista tai kopio. Olen löytänyt blogeista niin monta erilaista ohjetta, että ei niitä koskaan tavallinen kotileipuri ehdi edes testata!
Itse en blogia pidä (en viitsisi/jaksaisi/ehtisi), mutta innolla seuraan monia leivontablogeja. Odotan aina, että mitä kukakin on tehnyt ja ihastelen (kateellisenakin) toisten taitoja.
Tuntuu, että (oli aihe tai asia) mikä hyvänsä, niin negatiivista palautetta antavat aina sellaiset, jotka eivät itse tee mitään.
Niin, ja aivan ihana kortti!
Oli ihan pakko tulla uudelle vierailulle! Tutustuin ihan ajan kanssa tekemisiisi, ja kyllä täältä löytyikin vaikka mitä ihanaa! Jouluhalkoakin piti ihastella uudelleen ja voin kuvitella miten hyvältä se maistuu. Ihanan kortin olet askarrellut. Näköjään sinulta löytyy taitoa vaikka mihin. :)