Kuutamosta oli kauniita kuvia aamulla 'Puolukoita ja mustikoita' blogissa. Nami-hiiri oli kuljeskellut aamutuimaan, auringon lempeästi ajaessa jo kuuta 'uinumaan' ! On neljä viikkoa jouluun ja sen merkiksi ilmestyy 'Märli'-raitiovaunu Zürichin katukuvaan iltapäivisin, klo 14-19. Näin on tapahtunut jo vuodesta 1958 lähtien.

Zürich -oppaan kuva 'Märlista' ennen vuotta 1970.

Tällainen ihana vaalea, kauniiksi maalattu vanha rautiovaunu kuljetti lapsia aina vuoteen 1970. Joulupukki ohjasi ja kaksi ihanaa enkeliä huolehti lapsista, kertoilivat heille satuja ja laulattivat joululauluja. Matka kesti 25 minuuttia  ja mukaan pääsi vain 4-10 vuotiaat lapset. Vaunu kiersi ympäri kaupungin City-keskustaa alku-illan hämäryydessä. 

Ajatus ei ole muuttunut, ei joulu-ukko, ei enkelit, ei laulut, eikä sadutkaan, vaikka 'saturatikasta' on tullut punainen. Sama raitiovaunu ilmestyy kiskoille taas tänään hämärtyvään iltapäivään. Lapset tietenkin vaihtuvat, mutta silmien loiste tuikkii kilpaa tähtösten kanssa, kuten aina. Osa ensimmäisten vuosikymmenten ratikka-ajelijoista ovat itse jo vanhempia, osa isovanhempia. Tuntemuksia varmaan vaihdetaan vielä monena iltana ennen joulua ja katsellaan vanhoja valokuvia, niin ihana on matka sadunhohtoisessa raitiovaunussa. Matkan päätteeksi Joulupukki antaa jokaiselle pienen pussin pähkinöitä, jossa on pari mandariiniakin. Kukaan ei kaipaa makeisia. Joulupukki vilkuttaa. Lapset vilkuttavat takaisin. Vaunun ympärillä häärivät isät, äidit, Opat ja Omat räpsien kuvia, kuin 'sopulilauma' maailman tähdistä. Nyt vain tähtinä ovat aidot pikku-kullat, vailla diivailun meininkiä. - Sana 'Oma' tarkoittaa isoäitiä ja 'Opa' isoisää.

'Märli-Fairytale-satu' -raitiovaunussa matkustaneita pieniä matkalaisia kertyy noin 7000 neljän viikon aikana ennen joulua. Aikoinaan pääsylippu maksoi 1 Sveitsin frangin. Nykyään sama matka maksaa kuusi rahaa, mutta se on sen arvoinen. Nami-hiiri nauttii näkemästään lasten riemusta ja miettii, että miksei aikuinenkin saisi kerran vuodessa kokea jotain tällaista !?