Perjantaina satoi lunta koko yön ja hienokseltaan päivälläkin. Lauantaina sai lukea lehdestä, että vuorille oli satanut puhdasta uutta lunta puolimetriä ja muuallekin 10-30 senttiä. Nami-hiiren parvekkeella sitä oli 20 senttimetriä. Enää ei pärjännyt kävelykengillä.

Pienoisessa suurkaupungin vilinässä hiiri etsiskeli joulua. Olisi pärjännyt hyvin niillä lämpimillä kävelykengillä, lunta satoi, mutta osa suli pienen ihmisvilinän jalkoihin. Pakkasta oli muutama aste ja tuuli oli  kai ’glögitauolla’. Siellä täällä oli sekä 'hehkuviini-, että kastanjakojuja'. Niiden edessä oli jonoja.

Joulupukki vilkutteli ratikastaan ja jouluvaloin koristellun ’pakettibussin’ eli haitaribussin luona oli vilskettä.  Se ilmestyy Esplanadia vastaavalle ostoskadulle joka joulu. Ihmiset voivat viedä sinne ostoksensa pientä maksua vastaan, kun kädet eivät enää jaksa kantaa kasseja tai kahvihetken tai ruokailun ajaksi. Hiiren mielestä idea on erittäin hyvä. Paketit eivät huku ja kahviloihinkin mahtuu istumaan, kun paketit eivät täytä istuimiksi tarkoitettuja tuoleja. Kaikilla ei ole vieläkään laukkukoukkua . Kuva on järkyttävän huono, mutta siitä näkee kauniit jouluvalot. Tänä vuonna muodostelma on kuin tähtitaivas. Pienet tähtilamput roikkuvat pitkinä nauhoina ja ’leijailevat’ pääostoskadun yllä. Viime vuoden moderneja valokeppejä, jotka näkyvät  - täällä – ei nami-hiiri ymmärtänyt lainkaan. Ei ainakaan pitänyt kauniina, ei edes jouluisina. 

’Kuorokuusi’ oli tyhjä, mutta tunnin päästä siellä laulaisi taas lapsikuoro havujen seasta ja säältä suojassa, iloisten kasvojen ja tonttulakkien vain vilkkuessa, suloisten laulujen kaikuessa. Tästä ajatuksesta hiiri on aina pitänyt. Samalla isolla aukiolla on kuusenmyyntipiste, sekä paljon joulukojuja, joista myydään kotileipomuksia ja naposteltavaa hehkuviinin ja kuumien kastanjoiden lisäksi. Lapsille on pieni, kaunis kuuden pikkulapsen istuttava karuselli ja aikuisille suuri kahvilateltta! Osa tuotoista menee vuorilla asuvien lapsiperheiden hyväksi.

Punaiset, suuret ’lahjarasiat’ olivat tutulla paikallaan lyhyellä sivukadulla. Ne ovat lähiliikkeiden ja pankkien koristamia mainoslaatikoita, joihin on aseteltu lasin alle jokin jouluinen kooste tuotteista. Jokaisen vieressä on koristeltu kuusi ja tietenkin pari askelmaa, jotta ylettyy pienetkin kurkistelemaan laatikkoon. Mainoksia, mutta hauskasti!

Tavaratalon pohjakerros oli joulun herkkuja pullollaan tututtuun tapaan.  Löytyi monien valmistajien Stollen, Panettone, Pudding ja sen kaveriksi ’Brandy Butter’, Mincemeat, uusi markkinoille tullut kauniinvärinen, viinimarjoista valmistettu tahna 'Blackcurrant Curd’, sekä joulumausteinen. Vaaleanpunaiset ’Ruususormet’ Tiramisuun ja muihin herkkuihin,  suklaata eri kokoisissa pakkauksissa, lohta, kalkkunaa....

Kuva on aiemmin otettu nami-hiiren omasta voilampaasta!

ja tietenkin ’voilammas’, joka kuuluu jokaiseen vuoden juhlaan ja paljon muuta.

Rasiaan pakatun piparkakkutalon kohdalla miltei pääsi itku, eikä nami-hiiri  halunnut katsoa edes hintaa. Suomalaisissa blogeissa on ollut jatkuvasti niin ihania luomuksia eri aiheiltaan, että tämä oli shokki. Tuli ikävä 'Tärpättiä', 'Ebeä'.......

 Hups! Mistäs tämä nami-hiiren kakku tähän ilmestyi? 

Konditorian ikkunan takana saattoi katsella pientä ’Lumiukkokakkua’ ja perinteisiä kuusia, käpyjä, halkoja, kuten joka joulu. Hyvien asioiden ei tarvitse aina välttämättä muuttua.

Olipa maa mikä hyvänsä ja tarjonta mitä tahansa, niin joulu, se asuu sydämessä!