Voisi hyvin päätellä, että joulusta, mutta kaikella todennäköisyydellä ajan puutteesta johtuu se, ettei kukaan leivo juuri pullaa (suur)kaupungeissa. Ei ainakaan nuoret. Nami-hiiri ohitti suuren määrän leipomoita ja myyntipisteitä, joissa oli hyllyt täynnä ’kruunupullaa’ mennessään eilen elokuviin. Pari tunnin aikana ne olivat hävinneet .

Itämaan Kolme Kuningastahan myöhästyivät Jeesus lapsen syntymän juhlasta ja saapuivat paikalle vasta Loppiaisena. Nami-hiiri ei ole löytänyt tietoa, josko silloinkin olisi jo kulkuvälineet lakkoilleet! Ehkä ne kamelit olivat siinä suhteessa aikaansa edellä. Vai oliko silloin ehkä hanget korkeat nietokset . Tähdet ainakin tuikkivat, kuten aina. - Tänään siis syödään perinteisesti Kolmen Kuninkaan Casperin, Melchiorin ja  Baltazarin kunniaksi leipomusta, joka ei ole kakku, vaan ihan rehellistä hiivalla nostatettua pullaa. Se on etupäässä maustettu rusinoilla, moni on ilman ja siksi hieman kuivahkoa. Mutta löytyy toki sellaisiakin, joissa rusinat on korvattu suklaapaloin . Karpaloita ei kruunupullissa ole vielä näkynyt.  Länsinaapureilla on (hedelmäinen)  mantelitorttu. 

Vuoden 2010 'kruunupulla' 

Nami-hiiri itse ei ole vielä oikein ymmärtänyt kuninkaana olemisen upeutta omassa taloudessaan. Ehkä ei vain ole osannut käyttää valta-asemaansa  oikein nallelauman ja maistelu-avustajien kanssa .

Roomalaiset, joilta tapa on alkujaan periytynyt, laittoivat kyllä 'pullaansa' kuivan pavun. ’Papukuningas’ oli päivän ajan muun perheen orja, jonka täytyi totella kaikkia käskyjä! En voi ohittaa huvittuneena kysymystä, että monikohan silloin nielaisi pavun, joka osui omaan palaseen  ? Ei siis ole mikään ihme, että käytäntö on muuntunut ihan päinvastaiseksi nykyisten muovikuninkaiden ajalla. 

Ranskassa, Loppiaisen kakku ’Galette des Rois’ on lehtitaikinasta tehty pyöreä ja litteä torttu, josta sitten leikataan paloja. Kunkku on piilotettu myös torttuun. Ranskalaisilla on aina, sekä päivän kuningas, että kuningatar varsinkin työpaikoilla tai jos on kyse isommasta juhlasta. Etelä-Ranskassa ja Provencessa on oma muunnelmansa, jota he kutsuvat 'täytekakuksi'. Se on renkaan muotoinen kakku, jonka taikina on maustettu appelsiininkukalla ja koristeltu sokeroiduilla hedelmillä.  ’Galette des Rois à la Frangipane’  on syntynyt jauhetuista manteleista, sitruunan kuoresta, sokerista, voista ja kananmunista. -  Nami-hiiri meni jo sekaisin . Entä te ? Olemme taas sen totuuden edessä, ettemme tiedä mikä oli alkuperäinen ’leipomus’ tai sen resepti.

Samasta asiasta hieman toisin sanoin 06.01.2010