Lentokoneen ikkunoista tervehtii rivi tuulimyllyjä lähestyttäessä Kastrup –lentokenttää. Tanskassa tuulimyllyjä siintää horisontissa minne päin tahansa päänsä sattuu kääntämään. Pohjoismaiset tuulivoimayhtiöt kamppailevat kaikki talousvaikeuksien kanssa,
vaikka tasaisella maalla tuntee tuulen 
.
Kööpenhamina on Tanskan pääkaupunki ja samalla myös sen suurin kaupunki. Asukkaita kaupungissa on suunnilleen 503.000, mutta ympäröivä metropolialue mukaan lukien lähes kaksi miljoonaa. Tanskalaiset kulkevat polkupyörillä. Tuntuu, että he kaikki pyöräilevät. Pyöriä, pyöräteitä, pyörätelineitä ja pyöräilijöitä on joka puolella. Kööpenhamina on pyöräilijöiden ’mekka’ 
. Monet kööpenhaminalaiset omistavat parikin pyörää ja lisäksi kaupungissa on hyvin toimiva city bike -järjestelmä.
Tänä kesänä – kesäkuun alusta elokuun loppuun – ’Köpis’ oli täynnä kauniita, taidokkaasti maalattuja ja värikkäitä elefantteja. Samoin olisi Milanossa ja Singaporessa. Tästä pääse lukemaan asiasta tarkemmin.
Kesästä 2000 Kööpenhaminan ja Ruotsin Malmön kaupungit ovat olleet yhdistettyjä ’Öresundsbron’ -sillalla, joka mahdollistaa juna- ja autoliikenteen Juutinrauman ylityksen. Sen tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus. Siltaa ei kuitenkaan ole käytetty tieliikenteeseen niin paljon kuin toivottiin. Todennäköisesti kalliiden siltamaksujen takia. Junamatkustajia on sen sijaan suuri ja kasvava määrä. Junamatka kestää puoli tuntia. – Nami-hiiren seurueen nuorin matkalainen ei ollut vielä koskaan käynyt Ruotsissa, vaikka onkin käynyt ihan Mexicon rajalla asti ja tutkaillut Eurooppaakin ristiin rastiin. Junailimme lounaalle Ruotsiin ja katselimme pääosin Malmön kiinnostavaa vanhaa osaa.
Kööpenhaminan kesäinen 'ravintola katu'kanaalin varrella yllä ja alla suosittu, ehkä suosituinkin nähtävyys "Pieni Merenneito". Pronssipatsas näytti olevan kunnossa, kukaan ei ollut sahannut päätä pois tai kättä. Ainakin kerran patsaalle on jouduttu valmistamaan uusi pää 'kadonneen' tilalle. Mutta aikoinaan käden sahannut anastaja tuli tunnontuskiin ja palautti sen kahden päivän päästä. On "Pieni Merenneito" matkustanut ulkomaillekin muutamia vuosia sitten Maailmannäyttelyyn, mutta ei enää. Satusetä Hans Christian Andersenin alkuperäistä satua seuraten merenneitojen on hyvä pysytellä 'kotonaan' ja veden ympäröimänä!
Tivoli oli tietenkin nähtävä hurjine laitteineen. Nami-hiiri tyytyi vain katselemaan kauniita kukkaistutuksia 
ja kuvailemaan mukana olleita 'hurjapäitä'. 'Monsuuniin' (oikealla) uskaltautui kolmen koplasta vain yksi - rohkein ja nuorin !
Hieman 'nippeliä', ketä kiinnostaa :
Sven Haaraparta perusti Kööpenhaminan vuoden 1000 tienoilla. Se oli 1100-luvun puoleen väliin asti vähäinen kalastajakylä, kunnes piispa Absalon linnoitti sen 1167. Hyvä satama edesauttoi Kööpenhaminan nousua. Siitä tuli tärkeä ja nimensä mukainen ’kauppasatama’.
Kuningatar Margareeta II (Margrethe Alexandrine Þorhildur Ingrid) on syntynyt 16. huhtikuuta 1940 ja ollut Tanskan kuningatar vuodesta 1972, isänsä Kuningas Fredrik IX jälkeen. Margareta syntyi ’Amalienborgin’ linnassa kuninkaan ja tämän puolison, Ruotsin prinsessa Ingridin tyttärenä. Vuonna 1967 Prinsessa Margareta avioitui ranskalaisen diplomaatin, kreivi Henri de Laborde de Monpezatin (s. 1934) kanssa, joka sai Tanskan prinssin arvonimen kruununperijän puolisona. Samalla hänen nimeän hieman 'tanskannettiin' ja hänestä tuli Henrik.
Kuningatar Margaretaa pidetään yhtenä Euroopan moderneimmista hallitsijoista. Hän sallii avoimesti televisiohaastattelut ja esiintyy arkivaatteissa. Kuningatar on kriitikkojenkin kehuma taidemaalari ja on järjestänyt useita näyttelyitä. Hänen kuvitustaan on käytetty tanskan kielen "Taru sormusten herrasta" –käännöksissä. Hänen sanotaan myös osallistuneen kirjan käännökseen. Kuningatar on suunnitellut myös vaatteita.
