Oli ilo katsella, kuinka armoitetun keittiömestari Markus Maulavirran loihtima suomalainen menyy teki kauppaansa Sveitsissä. 'Eat & Joy' -konsepti oli tuotu kahdeksi viikoksi kansainväliseen design-hotelli Greulichiin Zürichissä. Ja se oli kaikesta päätellen menestys. Eipä siis ihme, että Suomen Sveitsin suurlähettiläs Alpo Rusikin oli tilannut myöhemmin jälkiruokia lähetystönsä keittiöön! Paikalliset ruokakirjoittajat, sekä kriitikot olivat positiivisesti innostuneita suomalaisista mauista. Samoin kiinnostusta herätti teemaviikoille tuotu taide. Mukana olivat kuvataiteilija Jani Leinonen, sekä muotoilija Harri Koskinen.
Suomalaisia puhtaita raaka-aineita on aina ollut helppo viedä ulkomaille. Keittiömestari Maulavirta oli koonnut hyvin monipuolista tarjottavaa listalle, jossa tuotteita ja makuja oli eri puolilta Suomea. Löytyi poroa, lohta, forellia, silakkaa....juustotarjotin oli täynnä juustomme parhaimmistoa pienistä juustoloista ja ne jälkiruuat puhtaista marjoistamme, wau! Ravintoloiden asiakkat, kuten asiakkat yleensäkin, ovat nykyään hyvin laatutietoisia. 'Sutta ja sekundaa' ei kannata tarjota tai markkinoida. Suomalaisuus, ranskalaisuus tai italialaisuus eivät ole yksin riittäneet enää pitkiin aikoihin. Laadunkin pitää olla kohdallaan.
Olin kutsuttu illalliselle viime maanantaina tuohon mainittuun tapahtumaan, mutta ennakkoon en tiennyt minne olimme illalla menossa. Määränpää oli salaisuus ja yllätys kutsujilta. 'Se' laukku, jonka otin mukaani, on pieniä laukkujani vielä paljon pienempi, joten kameran oli jäätävä kotiin. Kauniisti muuten ajateltu, viedä minut suomalaiseen ruokatapahtumaan! Nautin ruuasta, sen joka ainoasta suupalasta. Keittiömestari Maulavirta itse kertoi, että aivan kaikki raaka-aineet olivat tuotu Suomesta tapahtumaviikoille, jopa perunatkin! Ja ne ruoka-aineet, jotka pääsivät loppumaan arvaamattoman suosion takia, niitä tuotiin Suomesta lisää.
Kun ulkomaalaiselta kyselee heidän tietämystään Suomesta, niin varmuudella saa vastaukseksi: kylmää, poroja ja joulupukki. Toki nykyään tiedetään Suomesta paljon muutakin, riippuen tietenkin siitä onko haastateltava koululainen, opiskelija vaiko jo hieman iäkkäämpi henkilö - tai kenties autourheilua tai elokuvia seuraava. Silloin tulee selvällä suomen kielellä: Häkkinen, Räikkönen, Kaurismäki. - Keittiömestari Markus Maulavirrasta ei tiedetty mitään. Nyt hänestä puhutaan illallisilla ja ainakin nimi Markus on monen muistissa, sukunimi putkahtaa esiin 'pienellä' auttamisella.
Tänään iltapäivällä osui myös mukavaa luettavaa 'Ruokatiedon' uutisista. 'Eat&Joy'-konsepti on saanut näet Suomen 'Ruokakulttuuriteko' -palkinnon. Se on parasta kiitosta viiden vuoden uurastuksesta. Se on sinnikkyyden ja pitkäjänteisyyden voitto, suomalaisen ruuan, raaka-aineiden ja ravintoloiden tunnetuksi tekemisestä kotimaassa ja kansainvälisesti. Kunniamaininnan sai myös Etelä-Karjalan ruokakulttuuriryhmä aktiivisuudestaan.
Ruotsalaisista en tiedä, mitä tuumailevat, mutta ainakin tanskalainen ruoka-alan monitoimimies, Claes Meyer ylisti Suomen poroa, puolukkaa, saunaa ja Koskenkorvaa puhuessaan Helsingissä, ammattilaisille tarkoitetussa 'Gastro 2010'-tapahtumassa. Hän oli tätä mieltä: "Suomi on nouseva gastroturismikohde maailmassa." Se oli paljon sanottu. Nyt on vain osattava toimia sen mukaan, mitä meiltä odotetaan.
Poro on myös ehdoton nami-hiiren suosikki ruokalautasella. Sitä syö mielellään, vaikkei olisi nälkäkään. Toinen 'unelma' suomalaisesta ruuasta puhuttaessa on lämminsavulohi. Viimemainittua ei ollut tällä kertaa menyyssä - eihän kaikkea voi saada mahtumaan yhteen tapahtumaan!
