Voisi hyvin päätellä, että joulusta, mutta kaikella todennäköisyydellä ajan puutteesta johtuu se, ettei kukaan leivo juuri pullaa (suur)kaupungeissa. Ei ainakaan nuoret. Nami-hiiri ohitti suuren määrän leipomoita ja myyntipisteitä, joissa oli hyllyt täynnä ’kruunupullaa’ mennessään eilen elokuviin. Pari tunnin aikana ne olivat hävinneet .

Itämaan Kolme Kuningastahan myöhästyivät Jeesus lapsen syntymän juhlasta ja saapuivat paikalle vasta Loppiaisena. Nami-hiiri ei ole löytänyt tietoa, josko silloinkin olisi jo kulkuvälineet lakkoilleet! Ehkä ne kamelit olivat siinä suhteessa aikaansa edellä. Vai oliko silloin ehkä hanget korkeat nietokset . Tähdet ainakin tuikkivat, kuten aina. - Tänään siis syödään perinteisesti Kolmen Kuninkaan Casperin, Melchiorin ja  Baltazarin kunniaksi leipomusta, joka ei ole kakku, vaan ihan rehellistä hiivalla nostatettua pullaa. Se on etupäässä maustettu rusinoilla, moni on ilman ja siksi hieman kuivahkoa. Mutta löytyy toki sellaisiakin, joissa rusinat on korvattu suklaapaloin . Karpaloita ei kruunupullissa ole vielä näkynyt.  Länsinaapureilla on (hedelmäinen)  mantelitorttu. 

Vuoden 2010 'kruunupulla' 

Nami-hiiri itse ei ole vielä oikein ymmärtänyt kuninkaana olemisen upeutta omassa taloudessaan. Ehkä ei vain ole osannut käyttää valta-asemaansa  oikein nallelauman ja maistelu-avustajien kanssa .

Roomalaiset, joilta tapa on alkujaan periytynyt, laittoivat kyllä 'pullaansa' kuivan pavun. ’Papukuningas’ oli päivän ajan muun perheen orja, jonka täytyi totella kaikkia käskyjä! En voi ohittaa huvittuneena kysymystä, että monikohan silloin nielaisi pavun, joka osui omaan palaseen  ? Ei siis ole mikään ihme, että käytäntö on muuntunut ihan päinvastaiseksi nykyisten muovikuninkaiden ajalla. 

Ranskassa, Loppiaisen kakku ’Galette des Rois’ on lehtitaikinasta tehty pyöreä ja litteä torttu, josta sitten leikataan paloja. Kunkku on piilotettu myös torttuun. Ranskalaisilla on aina, sekä päivän kuningas, että kuningatar varsinkin työpaikoilla tai jos on kyse isommasta juhlasta. Etelä-Ranskassa ja Provencessa on oma muunnelmansa, jota he kutsuvat 'täytekakuksi'. Se on renkaan muotoinen kakku, jonka taikina on maustettu appelsiininkukalla ja koristeltu sokeroiduilla hedelmillä.  ’Galette des Rois à la Frangipane’  on syntynyt jauhetuista manteleista, sitruunan kuoresta, sokerista, voista ja kananmunista. -  Nami-hiiri meni jo sekaisin . Entä te ? Olemme taas sen totuuden edessä, ettemme tiedä mikä oli alkuperäinen ’leipomus’ tai sen resepti.

Samasta asiasta hieman toisin sanoin 06.01.2010 

Uusi Vuosi ja uudet leipomukset. Ja toisaalta mikään ei muutu, ellei haluta  muuttuvan.  Joitain vanhoja perinnereseptejä ei eurooppalaiset juuri muuntele, mutta toki nuoret tekevät kokeilujaan ja rinnalle syntyy muunnoksia, uutuuksia.  

Kotimaan mestarit jatkavat upeita toteutuksiaan ja sunnuntaileipureiden joukko tekee harjoituksiaan. Italiassa ja Keski-Euroopassa valmistaudutaan taas vuoden tauon jälkeen karnevaaliaikaan ja sen leipomuksiin, joko polvin tai sormin. Leipomusten muodot  ja  nimet muuttuvat eri puolilla saapasmaata, mutta itse leipomuksen perinteistä pitävät perheiden vanhempi polvi kiinni. Se mikä on  'Chiacchiere' Lombardiassa, onkin 'Cenci' Toscanassa, 'Frappe' Emiliassa, 'Bugie' Genovassa ja 'Crostoli' Trentinossa.

Mutta koska helmikuussa alkaa kiinalainen 'jäniksen vuosi', niin siksi hiiri ihastui  nimeen 'jäniksenkorva, Hasenöhrli'  . Syö kuitenkin niitä marketin 'Fastnachtschüechli' pikku-paketteja oikein olan takaa . Kevyttä hyvää - ja rasvaista! Karnevaalin jälkeen alkaa paasto katolisissa maissa.

- hieman kakkumaisempi 'pupunkorva' -

....lehtevän kevyttä  ja oikealla hiukan rapeampi herkku...

...kupla...

...käännös ja seuraavassa öljyssä paistunut  tuotos. Kuvat ovat kaikki Italiasta.

 Tässä alimmaisten leipomusten respti :

500g jauhoja    

3 munaa

50 g pehmeää voita

50g valkoviiniä - voidaan hyvin  korvata puolikkaalla sitruunalla

hyppysellinen suolaa

2 rkl maraschinoa, rommia tai grappaa.

2 tl leivinpulveria

uppopaistamiseen (neitsyt)oliiviöljyä

tomusokeria koristeluun 

Laita jauhot, sokeri ja suola kulhoon tai suoraan työtasolle. Sekoita.

Tee keskelle kuoppa ja lisää siihen munat, öljy ja viini. Sekoita hiljakseen haarukalla tai sormin,kunnes taikina on pehmeää.  Lisää jauhoja. jos taikina on hyvin tahmeaa.

Vaivaa taikinaa jauhotetulla työtasolla  8-10 minuuttia, kunnes se on tasaista ja joustavaa. Peitä leivinliinalla ja anna levätä vähintään 1h.


Kauli taikina kevyesti jauhotetulla alustalla, noin 3 mm ohueksi. Pitkä  pasta kaulin olisi  hyvä.

Leikkaa kokkiveitsellä tai pastapyörällä  taikina pitkiksi, 3-4 cm  leveiksi suikaleiksi. Leikkaa joka liuska vielä 10 cm mittaisiksi suorakulmioiksi.

Tee kuvan mukainen taitos ja paina kevyesti sormella.

. 
Paista kuumassa öljyssä, niin että saavat väriä (vertaa rosettien paistamiseen). Laita talouspaperin päälle hetkeksi valumaan. 


Sirottele tomusokeria. 
Tarjoile lämpimänä tai kylmänä.

Viime vuonna kirjoitin tästä:

Hyvää Uutta Vuotta 2011 alla onnellisten tähtien!

Nami-hiiri oli varautunut eiliseen ilotulitukseen ja varmuudeksi laittanut kellonkin soimaan, sillä pienet paukkeet eivät hiirtä yleensä herättele, jos on ehtinyt nukahtaa. Iltayön sää oli sumuinen ja pikkukaupungin rakettisade hyvin minimaalista. Siinä aisti ’sääteliäisyyden’ ensimmäisen kerran moneen vuoteen. Hyvät ystävät kirjoittelivat aamulla Engelbergin upeasta ilotulituksesta. Ei hiirtä harmittanut,  on nähnyt niin monta loisteliasta vuosikymmenten aikana.

Nami-hiiri kuunteli ja katseli vanhan vuoden päätteeksi taas kerran hollantilaisen viulistin André Rieun ja hänen loistavan orkesterinsa hymyilevää TV-esitystä. Kokoonpanolla on aina niin hauskaa, pientä pelleilyä ihastuttavien sävelien soidessa. Se tarttuu ruudun läpi. Tämä on yksi niistä harvoista ohjelmista, jota voisi katsella ja kuunnella vaikka joka viikonloppu. Sitä ennen hiiri nautti pienten lasten ja nuorison osaamista sirkusohjelmassa.......ja vielä ’Art on Ice’ esityksen, jonka oli nähnyt myös livenä. Kaunoluistelu on aina kiinnostanut ja taidokkaat kuviot kiehtoneet. Siinä katsellessa täytetyt aprikoosit hupenivat, samoin pari pientä Tarte Flampée –läpyskää..

....muutama makealla ’Jijonalla’ koristeltu muffinssi. Kaikkea ihanaa tietenkin tuli samalla mietittyä! Hieman sitä hyvääkin, joka viipyy sekunnin suussa ja vuoden vyötäröllä. Lihavia ajatuksia? Ei suinkaan,  ehkä vain hieman 'löysemmin' pakattuja. Kävi mielessä, että tänä vuonna yhdestä lempihameesta on ollut pakko siirtää nappia 1/2 cm. Se tuskin ketään kiinnosta, mutta nami-hiirtä se kieltämättä hieman ärsyttää .

Joulu, se ei ole vielä loppunut . Edessä on ’Kolmen kuninkaan päivä ’ pulla-kruunuineen. Lähimarketin valikoima on pettämätön. Sinne oli jo viikolla ilmestyneet ne ’polven avulla tehdyt’, joita syödään helmikuun loppuun!

Yksi joulun makea erikoisuus on ihan pakko esitellä muutamin sanoin, kuvin ja reseptein, koska sellainen ilmestyi Espanjasta.

’Turron de Jijona’ on alkujaan maurilaisten herkku, joka on tuotu satoja vuosia sitten Espanjaan,  Jijonan pieneen kylään, Alicanten maakunnassa. Tällä alueella kasvaa  paljon mantelipuita ja siellä on myös hunajan tuotantoa. Molempia tarvitaan tähän tahmeaan, mutta kuivaan nougattiin.  Aidossa on sellainen pikantti jännä maku, että hunajan on pakko olla rosmariinista peräisin. On olemassa erikseen pehmeä Turron, joka on 'se' alkuperäinen, sekä  kova  versio. Jälkimmäisen nimi on ’Turron de Alicante’, siinä mantelit ovat kokonaisina.

Espanjalainen Jijonan nougat:

400 g rosmariinihunajaa tai appelsiinin kukkaishunajaa

200 g sokeria

1 munanvalkuainen

700 g kuorittuja paahdettuja manteleita

(tai manteli-pinjansiemen-hasselpähkinäseosta jauheena).

½ sitruunan raastettu kuori

1 tl kanelia + 2 tl korianteria 

Jauha mantelit ihan hienoksi jauheeksi ja lisää maustejauheet joukkoon. HUOM! Pieni osa manteleista on hyvä jättää murusiksi, sattumiksi !

Kaada hunaja ja sokeri kattilaan. Anna kiehua, mutta sekoita hyvin puukauhalla, kunnes sokeri on liuennut ja seos on hyvin paksua. Siirrä kattila syrjään. 

Vatkaa valkuainen ja lisää hunaja-sokeriseokseen. Sekoita hyvin 10-15 minuuttia ja laittaa sitten takaisin miedolle lämmölle, kunnes seos alkaa ’karamellisoitua’ ja saa tummahkon värin. 

Lisää maustettu mantelijauhe seokseen, sekä raastettu puolikkaan sitruunan kuori. Sekoita hyvin puukauhalla. Anna jäähtyä 5 minuuttia.

Kaada seos haluamaasi matalaan vuokaan/muottiin, niin että massan paksuus on 2-3 cm.

Laita muotti/muotit jääkaappiin 3 tai 4 tunniksi. Poista muotti, säilytä ilmatiiviissä laatikossa viileässä ja kuivassa paikassa.

Jijonassa vaalitaan  valmistuksessa perinteitä, vaikka muunnoksia tehdäänkin kaupallisista syistä.  Mutta perinne siirtyy isältä pojalle, kuten miltei minkä tahansa leopomuksen kohdalla. 

Tämän makean herkun kulutus on pääasiallisesti joulun aikaa. Se maistuu leipomusten välissä, jälkiruuissa ja sitä nautitaan sellaisenaan kahvin,teen, jopa kuohuvan kera.