"Simply Scouting" on 22. Maailmanjamboreen 2011 teemana. Tapahtuma on parhaillaan Ruotsin Rinkabyssä 27. heinäkuuta - 7. elokuuta 2011. Leirille odotetaan kaikkiaan 38.000 kävijää eri puolilta maapalloa. Nami-hiiri on ihan varma, että määrä ylittyy . Partiolaisia tuli kuvainnollisesti ovista ja ikkunoista hiiren matkustaessa Kööpenhaminaan. Tapahtuma oli Ruotsissa, mutta Tanskan Kastrup oli pullollaan partiolaisia. Nami-hiiri muisteli omia hauskoja partiovuosiaan  ja yritti selviytyä ryntäävistä ja sinne tänne poukkoilevista laumoista. Ennen nuoret ja varsinkin partiolaiset kulkivat hieman eri tavalla .

Maailman kirjat taitavat olla ihan sekaisin muutenkin, sillä nami-hiiri ei syönyt kakun kakkua Tanskan matkalla, eikä Ruotsissakaan, ainoastaan hyvää ruokaa . Nyt hiirellä on ilmeinen kakkuvajaus ! Tivolin makeaa hattaraa nami-hiiri sentään maistoi pidellessään tikkua, kun hurjapäät viilettivät miltei Kimi-vauhdilla 'Expressillä'. Hattara oli juuri niin vaalean punaista ja äkkimakeaa, kuin vuosikymmeniä sitten Linnanmäellä .

Hiiren ikäisten partiolaisten kunniaksi  suklaakakkua ja 'tuliaisia' eli laventelipalloja ja kultahippuja koristeeksi. Tämän neliövuokaan (20cm x 20cm) tehdyn kakun reseptisekoitus on samasta kirjasta, kuin aiemman postauksen punaherukkaisen kakunkin.

Minkäänlaista tarkempaa suunnitelmaa nami-hiiri ei ollut suunnitellut hiihtoloman viettoon, paitsi sen, että matkasimme Zürichistä reilun tunnin kaakkoon, lähelle Lenzerheidenia, jonka lähellä oli lomatalomme. Pieni lomalainen oli ollut edellisellä viikolla hieman kipeä. Retkeilimme sään ja auringon mukaan talvisissa Sveitsin maisemissa nyt ensimmäistä kertaa. Aiemmin oli nami-hiiri aina matkustanut talvella Suomeen.

Katselimme ja kiertelimme 1500 m korkeudella. Retkikavereina olivat kokeneet vuorilla liikkujat, koira ja koiran emäntä. Illaksi palasimme aina lämpimän talon takkatulen ääreen askartelemaan. Teimme muun muassa tuoksuvia kylpysuola-öljykuulia tuliaisiksi Ikeasta hankittujen jääkuutio/suklaamuottien avulla. Värjäsimme ne elintarvikeväreillä. Onnistuimme oikein hyvin. – Meillä kaikilla oli hurjan hauskaa!

Kelkkamäet ja köysiradat pitivät huolen retken jännittävyydestä. Ilmassa oli seikkailun makua.

Suklaatehtaan myymälässä, posliiniset Lindt-nallet  'hämmentelivät' suussa sulavaa suklaata. Ilmassa leijui suklaan aromit, sekä kansainvälinen puheensorina, kun asiakkaat tekivät valintojaan.

Ihan pienen hetken harmittelimme, että varsinainen tehtaan ’pääsiäismyymälä’ avattiin vasta seuraavana päivänä, jolloin pieni lomalainen istuisi jo lentokoneessa. Kaikkea ei saa mahtumaan yhteen lomaan! - Lisää seikkailua tuli paluumatkaan, kun matkalaukut päättivät jäädä yöksi Müncheniin! Mutta nyt ne ovat jo odottamassa koulusta palaavaa koululaista. 

Hauskat pihojen puutarhatontut olivat nostettu talveksi hieman ylemmäksi, talojen seinissä oleville hyllyille mahdollisilta lumikinoksilta suojaan.

Firenzen kaupunki sijaitsee 'Arno'-joen rannalla keskellä Italiaa. Kaupungissa asuu noin 370 tuhatta ihmistä. Firenze (Florence) on suosittu kulttuurillinen matkailukohde sen vanhojen renessanssin aikaisten rakennusten ja taideteosten ansiosta.

Yksi maailman kuuluisimmista taidegallerioista, suuri Galleria degli Uffizi, sijaitsee palatsissa ja suuri osa taideaarteista on peräisin viimeisen Medicien suvun edustajan lahjoittamista kokoelmista. Galleria käsittää monta sataa arvokasta veistosta ja maalausta aina antiikin ajoista renessanssin aikaan. Taideteosten takana on monia kuuluisia taiteilijoita kuten Michelangelo, Giotto tai Botticelli.

Il Duomo, Santa Maria del Fioren katedraali  Firenzessä. 

Yksi Firenzen tunnetuimmista nähtävyyksistä on 1200-luvulla suunniteltu ja vasta 1400-luvulla lopullisesti valmistunut katedraali, jonka varsinainen ihmettelyn aihe on elegantti freskottu punainen kupolikatto. Kupolin on suunnitellut arkkitehti Brunellesch. Se oli hänen elämänsä päätyö. Arkkitehti on haudattu tuomiokirkon hautaholviin. Santa Maria del Fioren kupolitorniin on kiivettävä monta sataa porrasaskelmaa, mutta korkealta kupolista avautuu huikea näköala alas Firenzeen. Se on palkkio, melkein kuin suklainen leivos ! Katedraalin vierellä sijaitsee 1300-luvulta asti säilynyt Giotton suunnittelema kellotorni ja kastekappeli.

Tähän kauniiseen Katedraaliin on aina jono. Se lukeutuu Euroopan suurimpiin kirkkoihin.  - Toinen aivan yhtä suuri kuvauksen kohde Firenzessä on 'Accademian Galleriassa' oleva viisimetrinen 'David di Michelangelo'. Tämän marmorisen, ilman vaatteita olevan uljaan patsaan on vuonna 1504 veistänyt italialainen Michelangelo Buonarrotti. - Myöhemmin vuonna 1910 patsaasta on tehty kopio ulos Firenzen 'Plazzo Veccihion' edustalle. - Patsaan pää ja ylävartalo ovat epäsuhteessa alavartalon kanssa, kuten suurissa veistoksissa aika yleisesti. Ehkä se on 'se' syy, miksi nami-hiiri ei sivuillaan halua tätä 'Davidiä' julkaista  ? Tai ehkä se, että sivuja saattaa katsella lapsetkin?

Firenzessä kauppiaat olivat kaikki paikalla. Toisin oli edellisenä päivänä Milanossa, jossa oli elokuun lomien vuoksi paljon lappuja luukuilla. Sinällään ei suuri vahinko, sillä pianhan tulee syyskuu ja on oikein hyvä syy palata!  Milanon kahvilat ja leipomot olivat onneksi kaikki auki.

Yksi hedelmäleivos vaiko monta pientä herkkua ?

Ehkä terveellinen, raikas hedelmäcoctail kuittaisi lounaan ?

.......kakkupala ? Valinnan vaikeutta...

....josta kuitenkin nami-hiiri selviytyi ja kuittasi lounaansa tällä makealla lautasella. Illalla oli kuitenkin vielä 'syötävä' italialaista ruokaa. 

Tämä ihana ja lapsellinen, hennosti soiva  karuselli Firenzessä toi lapsuuden Linnanmäki-retket mieleen! Oi niitä aikoja !

 ...on Jaakon nimipäivä ja gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 206. päivä ja vuodesta on nyt jäljellä 159 päivää. Suomalaisen perinteen mukaan 'Jaakko on heittänyt tänään kylmän kiven veteen’.

Juuri tänä päivänä, mutta vuosikymmeniä sitten vuonna 1897 Jack London lähti kultaryntäyksessä Klondikeen.

Yhdysvaltalaisen Philip Glassin  ooppera ’Einstein on the Beach’ sai ensiesityksen 25. heinäkuuta vuonna 1976.  Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka, aivan samoin  vuoden jokaisen päivän kohdalla.

Nämä (nippeli)tiedot valikoin vain siksi, että tuntemani nimipäiväsankari on laulanut oopperassa ja pieni kesävieraani sai ihan diplomin ’kullanhuuhdonnassa’, kun murusten minimimäärä ylittyi. Tämä tapahtui Saksanpuolella, Ravensburger Spielelandessa (www.spieleland.de). Siellä hurjasteltiin myös uudessa vesiliukumäessä kelkalla.

Konstanzen ’Sealife’ ei ollut ihan vieras asia, sillä Linnanmäelläkin on kuulemma sellainen.

Kaikki ihanat lomatkin loppuvat aikanaan. Niiden tuomilla kokemuksilla ja hauskoilla tapahtumilla mieli on hyvä ja iloinen pitkän aikaa. Ehkä ihan seuraavaan iloiseen tapaamiseen asti, sillä valokuvia kertyi taas hurjat määrät erilaisista paikoista kahden viikon aikana.

Yhdeksänvuotias lapsi on helppo seuralainen ja mahdottoman diplomaattinen keskustelija. Moni aikuinen voisi ottaa ’oppia’ pienten koululaisten suurista ajatuksista ja tavoista käyttäytyä. En koe olevani ainoa Mummi tai Mummu, joka saa uusia hienoja oivalluksia mietittäväkseen. Usein meiltä aikuisilta puuttuu aikaa kuunnella. Se ei muuten ole totta, sillä aika ei saisi olla kortilla – lapset ja lastenlapset ovat vain pienen hetken helmassa riippuvia taaperoita. Pienikään lapsi ei ole mikään syy, jolloin aikaa ei ole edes teen hauduttamiseen. Nami-hiiri on ihan toista mieltä.

'Rheinfall' Euroopan suurin vesiputous tarkastettiin ihan liehuvan lipun vierestä! Putouksen leveys on 150m ja korkeus 23m. - Viime keskiviikkona juhlittiin lähialueen 1100-vuotista historiaa komein ilotulituksin.

Salaatti maistui molemmille tämän kivelle kiipeämisurakan jälkeen. Kapeita metalliportaita ei ole niin helppo korkeuteen astella. 

Meidän pikku-retkiemme kohteet ovat muuttuneet vuosi vuodelta iän hiljalleen karttuessa. Mutta kaikki lasten ja lastenmielisten paikat ja alueet tutkitaan, samoin lelukaupat ja hampurilaiset. Tämän vuoden uutuus oli 'Hannah Montana' tuotteet ja limpsat. 'Hello Kitty' ei toki ole unohduksissa, vaikka 'Hannah' on fanituksen pääkohde.

Viimeiset kolme vuotta on annettu äidille ja isille omaa aikaa, kun Mummin Rakas on lentänyt yksin Suomesta Sveitsiin ja takaisin. Sekä Finnairin, että Swiss Airline ovat palvelleet aina erinomaisesti pientä matkustajaa, kuten lapsia yleensäkin.

Nami-hiirellä ei ole koskaan ollut mummoja, eikä vaareja elossa. Sen vuoksi tuli varhain jo lapsuuden leikeissä päätettyä, että aikanaan aion olla ‘maailman paras mummo ja elää vanhaksi’. Minulla on monta pientä ihanaa ystävää eri puolilla maailmaa, missä olen sattunut kulkemaan. Ihan oikeasti on vain yksi lapsenlapsi, toistaiseksi. Mutta mikä estää ilahduttamasta muitakin lapsia. Ei siihen tarvita namusia tai hienoja leluja, ainoastaan aikaa ja kiinnostusta kuunnella kiinnostuneena heidän puheitaan.

Hiiri oppi kaikenlaista tänä kesänä. Mummikin näyttää nuorelta illan hämäryydessä tai kynttilän valossa, jolloin  auringon kirkas valo ei ole paljastamassa ilmestyneitä ’ryppyjä’. En hennonnut korjata, että ilmeviivojahan ne vain.........mutta täydensin heti kynttilävarastoani lentokentältä palattuani! 

Mitä muuta, kuin muistoja mahtaa ulkosuomalainen kantaa laukussaan? Maailmalta löytyy paljon suomalaisia tuotteita, enemmän, kuin arvaammekaan, mutta jotain jää aina kaipaamaankin. Mielihalut tekevät meille myös mielellään kepposiaan ja vesi herahtaa kielelle yksinkertaisesti vain siitä syystä, että tuotetta ei  ulkomaan lähikaupoista saa. Sitä mitä ei ole, sitä juuri tekee mieli! Toisinaan myös saattaa käydä niin, että jotain 'kaipaamaansa' tuotetta tai uutuutta ei ole vain  huomannut markettien tavarapaljoudesta asiakasvilinässä. Oikeasti en ole mikään himo-shoppailija, vaikka ehkä teksteistäni voisi niin päätellä. - Osaan palata kaupoista kotiin ihan tyytyväisenä ilman pienintäkään ostosta. Laitan sitten vain mukana olleen taitetun pienen, mutta kauniin paperikassin kainalostani odottelemaan seuraavaa kertaa. Muovikasseihin en ostamiani 'aarteita' koskaan laita. En edes maitoa tai leipää. - Katselen ja tutkin tuotteita hieman muista syistä hyvinkin ahkeraan. Eikä niitä tutkiessaan välty ajatukselta, että kaikki tarpeellinen on jo keksitty vuosien saatossa ja minullekin mieleiset asiat löytyvät kaapeistani. Toisinaan kuitenkin kokee positiivista yllätystä astuessaan kauppaan tai pieneen puotiin. Näin kävi mm. siellä Porvoossa poiketessani 'Skafferiin' houkuttelevan näyteikkunan innoittamana. Eikä kauppa suinkaan ollut pettymys. Hyllyillä oli siisti järjestys ja hienot valikoimat laadukkaita tuotteita, joita ei saa tai ei löydy isoista liikkeistä. Selvästikin ystävällinen kauppias oli panostanut erikoisuuksiin. Puodin nostalgista tunnelmaa on mahdotonta kokea tai tavoittaa millään luxus-herkku-osastolla ollessaan! Pienet puodit vetävät minua magneetin tavoin puoleensa.

Kotona kuvatulla lautasella on pehmeitä karpaloita, samoin pomelon siivuja, italialaisen Venchin 'Chocaviar', pieniä suklaasydämiä vihreällä karamellikuorella, toinen pussillinen karpaloita, peltipurkissa on ruotsalaista, marjoilla maustettua sokeria, sekä tomaatilla maustettua 'sormisuolaa'. Kuvan tasokkaat mini-suklaapalat ovat Valrhonan konseptiliikkeestä, Helsingin Kämp Galleriasta.

Tässä lisää matka-askista purettuja ja ennenkin 'mielitietyiksi' mainittuja asioita.  - Tuo suklaata halaava hiirulainen on erityisen rakas syntymäpäivälahja ! - Aallon matalat ja korkeat muotit olen jaellut lahjoiksi, joten hankin iki-omat Esplanadin i-Shopista.

Ruokalautasella on uskomattoman hyvää suomalaista leipäjuustoa, maukasta Rosalan limppua, jota oli ostettava Stockmannilta kotiin, maistettuani sitä hyvän ystävättäreni tekemällä lounaalla. Ensikosketus leipään oli niin vaikuttava, että pyrin myöhemmin esittelemään annoksen omassa keittiössäni! - Juuri nyt ei muuten ole aavistustakaan missä Rosala mahtaa olla ?* - Vihreä, salvialla maustettu, Sage Derby, on moni vuotinen tuttavuus, jota Sveitsistä ei saa. Pidän sen mausta oikeasti, vaikka aikoinaan ostin ensimmäisen, hyvin pienen palasen värin takia juustosalaattiin.

Sääntöjä noudatan tosi mielelläni. Syön kaiken paikanpäällä, mitä 'käsilaukkuun' ei saa lentomatkalle laittaa, ja  jään niitä sitten'kaipaamaan'.....

...kuten mini Runebergintorttuja, sekä Chjokon pieniä herkkuja. Kauniin vihertäviä macaronsseja ja.....ja...hups, se nimi unohtui sittenkin. Macaronsseja oli useissa  makuväreissä,  mutta pieni kiva ja poikkeava erikoisuus -  ne  kaikki olivat täytetty  suklaalla!

Tämän digestive-pohjaisen juustokakkupalan nautin kahvin kanssa Fazerilla yksikseni, oikeana merkkipäivänä. Kaivoin laukustani kameraa, kun valpas kahvila-apulainen pyyhälsi pöydän viereen, kumarsi kohteliaasti ja sanoi, että pyyhitäänpä vielä varmuudeksi, ettei kuvaan tule tahroja. Olen aina ollut ja edelleenkin, hyvin tyytyväinen suomalaiseen palveluun. Parin kuvan jälkeen muistelin jo taas ihanaa teatteri-iltapäivää lauantaina ja sitten sunnuntain koko perheen lounasta kakkuineen. Pieni puna nousi poskille, kun muistin syöneeni enemmän, kuin puolet yksikseni. Pienempi Kultani istui parhaillaan koulunpenkillä. Hän viettäisi 'Hannah Montana' -teemajuhlaa luokkatovereiden kanssa koulun jälkeen - minä illastaisin 'Karmassa'. Kun syntymäpäivä on vain kerran vuodessa, niin kyllä sitä pitää juhlia kolme päivää joka vuosi!

Strindbergillä nautittu ruotsalainen punssi**rulla toi taas mieleen ajan, jolloin söin sellaisen joka päivä! Nykyää saatan joskus jo ohittaa Ikean herkku-osaston leivospakkaukset, mutta niinkin on käynyt, että olen palannut pienen matkan päästä takaisin! On muistissa sellainenkin kerta, jolloin punssirulla oli ainoa syy ja ainoa ostos matkata tunti Ikeaan. 'Reuter&Stolt' valmistaa myös punnssirullia yksittäispakattuina.

Kamera on taas täys' ihania muistoja, joita printtailen oikeiksi valokuviksi, joita voin katsella myöhemmin....Jotain kirjoitettavaakin varmaan vielä löytyy, sillä ei tässä suinkaan olleet kaikki kohtaamani 'makeudet' Helsingissä !  

* Vuoden elintarvike vuonna 2004 - Rosalan limppu !

**Hieno Arrakkipunssi on perinteinen likööri, jota on valmistettu jo vuodesta 1933. Helmi Arrakkipunssi valmistetaan suomalaisesta viljaviinasta ja maustetaan arrakilla, rommilla sekä konjakilla. Punssin nimi johtuu vanhasta intialaisesta juomasta, joka valmistettiin viidestä raaka-aineesta: viinasta, sokerista, sitruunamehusta, vedestä ja mausteista (pantscha = viisi). Skandinaviassa punssilla tarkoitetaan arrakilla maustettua likööriä. Arrakki on Itä-Intiasta, lähinnä Jaavalta kotoisin olevaa, rommin tapaista tislattua juomaa, jonka raaka-aine on riisikakuilla höystetty sokeriruokomelassi.

Arrakkipunssi sisältää arrakin ja rommin lisäksi konjakkia. Näitä yhdistämällä on saatu loistava arrakkipunssi joka on keltainen, tuoksultaan rommiin vivahtavan hedelmäinen ja maultaan pehmeä. 

Tarjoiluehdotus: Arrakkipunssi nautitaan kylmänä kahvin tai teen kera sekä perinteisesti lämmitettynä hernekeiton kanssa tai drinkkinä.