Niin vain on käynyt, että leivontaan liittyvät välineet oli vaihdettava suurempaan säilytysrasiaan, jotta niillä on tilaa lekotella rasiassa ja nami-hiiri löytää tarvitsemansa helpommin . Uusin hankinta oli niin sanottu painettava lumihiutalemuotti. Pakkauksessa oli kolme eri kokoa, kuten aika usein.

Ne saivat pöydälle kaverikseen tähtiä ja aiemmin hankittuja hiutaleita. Tarkoitus oli sommitella pieni ryhmä kuvaksi, jossa olisi myös muutama uusille salaisille leivontaystäville lähetetty suklaa transferi - joulukortin sijaan. Kirjeistä tuli hieman erilaisia siirtokuvien suhteen.  Mutta  kaikille postitettu samoin lämpimin ajatuksin ja tarkoituksella hyvissä ajoin ennen joulua , jos vaikka olisi iloa saajilleen joululeivonnassa. Ne soveltuvat konvehteihin, kakun päälle, jäätelökakkuun......

Hämmästys oli aika suuri lauantaiaamuna, kun perjantaina - kaksi viimeistä kuorta - oli postitäti jakanutkin hiiren laatikkoon  . Osoitteet olivat oikein ja selvästi Suomeen matkalla merkkienkin mukaan. Vielä ei pitäisi olla mitään jouluruuhkaa, kun joulumerkitkin ilmestyvät vasta nyt alkavalla viikolla. Ymmärrettävä vahinko. Kirjeet odottavat eteisenpöydällä. Nami-hiiri menee aamulla postiin, mutta ilman rähinää .

Kakku- ja keittokirjoja tulee selailtua ahkerasti. Ja tämä resepti oli jäänyt äskettäin mieltä askarruttamaan :

Rosé -pippurilla koristeltu pikkuleipä

esilämmitys 170°C, paistoaika n. 10-15 min.

Pikkuleipänä pupu  

225 g jauhoja

150 g voita pieninä palasina

125 g hienoa sokeria

1 tl vanilliini aromia 

voiteluun maitoa tai kevyesti vatkattua kananmunaa

tomusokeria koristeluun vasta tarjoiltaessa !

Nypi taikina tasaiseksi ja tee noin 1 cm paksuinen levy – käytä pupumuottia tai ....

Paista 180°C noin 15-20 min.

Napista voi tehdä asiaa enemmänkin, hieman 'tikun' tapaan. Elämää niihin saa elintarvikevärejä käyttämällä ja makua erilaisilla mausteilla. Näitä voisi napostella Ystävänpäivänä tai tehdä sydännappeja!

Nappi juttu kahvin ja teen kanssa !

- noin 45 kpl - 

380 g jauhoja

120 g tomusokeria

ripaus suolaa

250 g kylmää voita

2 kananmunan keltuaista

1 rkl kaakaojauhoa

Sekoita jauhot, tomusokeri ja suola keskenään.

Palottele voi pieniksi paloiksi ja hiero edellisten joukkoon. Lisää keltuaiset ja vaivaa.

Puolita taikina. Lisää toiseen puoliskoon kaakaota tai elintarvikeväriä, sekoita tarpeen mukaan. 

Kääri taikinat folioon ja laita jääkaappiin noin 2 tunniksi. 

Esikuumenna uuni 175 °C, kiertoilma 155°C.

Kauli taikinat n. 3 mm paksuisiksi ja tee nappeja vaikka erikokoisten tyllien avulla  pistele nappeihin reiät.

- Voit myös rullata taikinan pötköksi ja leikata siitä nappisiivuja, muista reiät. Tällöin napit ovat aikalailla samankokoisia. -

Paista 10 min.

Anna jäähtyä, pöllyttele tomusokeria pintaan.

Hyvät uutiset alkuu - tänään on saapunut kaksi kolmesta seikkailija-rasiasta perille. Varmaan se kolmaskin löytää tiensä! - Postissa ei ollut ruuhkaa, niin hieman tiedustelin alkukuun posteista. Nami-hiiri hoksasi esittää nyt oikean kysymyksen, johon sveitsiläinen kaavake ei antanut netissä mahdollisuutta. - Virkailija otti puhelun Berniin ja muutamaa minuuttia myöhemmin selvisi, että parina päivänä oli kaikki postit Suomeen laitettu varmuudeksi pintapostina. Tämä niin sanottu B-postitus vie aikaa 10-14 päivää! Yksinkertaista. Ei tullut vain mieleen, koska lähetykset oli merkitty A-postiksi eli ilmateitse, Par Avion kulkevaksi ! Nami-hiiri on onnellinen, eikä  aio lopettaa postissa asiointiaan. 

Nyt voidaankin sitten taas leivoskella ja hassutella, vaikka "hunajaisella majavalla" . Tämä aito sveitsiläinen leipomus tulee Appenzelleristä tai heidän on suosiolla annettu se omia. - Hieman samaan tapaan leipomuksella on alueellinen perinne, kuten Kuopion kalakukollamme! Erikokoisina herkkuina sitä valmistetaan kyllä ympäri maata ja ympäri vuoden. Vaikka 'Biberliä' saakin kaupoista ympäri vuoden, niin 'pikku-majavat' ovat aina joka mummon joulun leipomusten listalla. Tarkempi historia jäi muilta kiireiltä nyt tutkimuksissa hieman kesken - hiiri lisää tähän tai postaan myöhemmin ihan erikseen. 

Kaksi suurta leipomon 'majavaa' eli Biber-leipää. Ne ovat kaksinkertaisia ja välissä vain marsipaania.

Itse leipomus alkujaan on aika koruton, ehkä ankeakin ulkoisesti, mutta makea, pehmeä piparkakku, jonka sisällä on ainoastaan marsipaania. Täytteen vuoksi moni kulkeekin ohi, mutta jää auttamattomasti yhtä kokemusta paitsi. - Joulutorilla käydessään ei nami-hiiri  viitsinyt kaivaa kameraa esiin. Kuva jäi ottamatta ja unohtui kotonakin, siksi olin hieman murheissani niistä 'seikkailija' rasioistakin. On nimittäin erittäin harvinaista edelleenkin, että 'majavia' yleensä koristellaan muutoin, kuin reliefillä  eli kohokuvan taikinaan tekevällä muotilla. Muotona on silloin  aina suorakaide tai neliö. Turisteja varten ne pakataan tylsästi muovikelmuun. Tavallisinta on laittaa värikäs vanhanaikainen kiiltokuva joulupukista tai enkelistä kelmun alle, pääsiäisenä tipun kuva.....

'Biber-li' eli 'pikku-majava' noin 3cm x 4cm x 2 cm, 50 kpl:

125 g hunajaa

75 g sokeria

2 rkl öljyä

3 rkl maitoa tai vettä

200 g vehnäjauhoja

2 tl piparkakkumausteita

0,5 tl leivinjauhetta

Täytteeksi:

250 g leivonta marsipaania 

( 1 rkl elintarvike ruusuvettä )

Voiteluun:

joko pelkkää (kahvi)kermaa  tai 

seos: 1-2 rkl vettä + 1 tl Maizenaa/perunajauhoja + 2 rkl hunajaa

1. 

Hunaja, sokeri, öljy ja maito sekoitetaan kattilassa hieman lämmittäen ja  samalla sekoittaen. - Ruuseveden voi lisätä myös tässä vaiheessa ja jättää sitten marsipaanista pois. -  Vedä kattila liedeltä ja anna seoksen jäähtyä. - Lisää jauhot, mausteet ja leivinjauhe hunajaseokseen.  - Vaivaa taikinaksi ja peitä leivinliinalla 1 tunniksi huoneenlämmössä  tai anna seistä yön yli jääkaapissa.

Vaivaa taikinaa hetki vielä. Jaa taikina muutamaan osaan leivinpaperin päälle.

2.

Muotoile marsipaanista kapea pitkä pyöreä tanko, noin 1,5 cm halkaisijaltaan, johon olet sekoittanut ruusuveden, jos käytät sitä!

Peitä ja laita sivuun.

Kauli taikina jauhojen avulla pitkäksi suorakaiteeksi. Leveys niin, että saat taikinan käärittyä hyvin marsipaanitangon ympärille,  ei siis kääretortun tapaan!

Laita marsipaanista saman pituinen tanko keskelle ja kääri taikinan pitkät sivut yhteen. Painele reunat hyvin ja käännä sauma alapuolelle.

Litistä aavistus, leikkaa pötkylä vinosti paloiksi ja palat vielä kahtia vinokolmioiksi.

3.

Lämmitä uuni 180 ° C.

Sivele Biberlit ennen paistamista kermalla.

Paista uunin keskitasolla 15-20 minuuttia.

Poista uunista ja sivele uudelleen  kuumina kermalla. Anna jäähtyä. Ripottele päälle tomusokeria tarjoiltaessa.

Huomenna on iloinen, punainen 'vanhus'  nami-hiiren aiheena. Se saapui hiljaa, varpahillaan hiipien !

Kaksi pientä ja sievää tyttöä, kauniissa pyhämekoissaan, olivat olleet eilen 'saturaitiovaunuajelulla'. Vanhempien kanssa oli sovittu, että tulevat matkan varrella tervehtimään koiraa. Nami-hiiri laittoi mehua ja ihan pientä herkkua tarjolle. Olimme, hiiri ja koira,  hieman vieraskoreita, mutta vain hyvässä .  Tyttöjen äiti on italialainen.

'Amaretti' on italialaisten antama nimitys macaronsille, jossa on hennosti karvasmantelin 'kitkeryyttä'. Tämä pieni puolipallon muotoinen, hieman 'Hanna-tädin kakkua' muistuttava pikkuleipä, on rapea ja murenevainen päältä ja pehmeä sisältä alkuperäisessä venetsialaisessa muodossaan jo renesanssin ajoilta. Sen pääaines on manteli, joko jauhettuna tai mantelimassana. Tilanteesta riippuen, kuten nyt, eivät pikkuleivät sisältäneet resepteissä usein mainittua mantelilikööriä. Ne olivat jauhetusta mantelista tehnyt maailmankuulu kahvifirma 'Nespresso'. Niiden maku menettelee. Yrityksen pääartikkelihan on designkahvikoneet ja niihin sopivat kapselit. Viime jouluksi markkinoille tulleissa suklaissa on ideaa, mutta kuten pikkuleivistäkin, niistä puuttuu, se 'jokin' .

Hieman muistilokeroista kaivettuja menneitä 'makuhetkiä',  pari 'Amaretti' pikkuleipää, paksua kermaista vaniljakastiketta, kirsikoita, mantelikynsiä ja tomusokeria - ja se oli siinä ! Hiiri voisi tarjota tällaista myös piparin lohkoista tehtynä.

Perinteisesti 'Amaretteja' tarjoillaan aikuisille makean viinin tai liköörin kanssa. Hiirelle mieluisampi ajatus on jäätelön tai jälkiruokien kanssa. Silloin ei tarvitse eritellä erikseen annoksia aikuisille ja lapsille. Syömättä säilyneet, kuivuneet pikkuleivät voi murustaa 'pappilan hätävaraan'. Eikä ole ihan hullu tai hiiren oma hassu ajatus tehdä amarettireseptillä kokonainen kakku !

Amaretti pikkuleipä 

75 g jauhettua mantelia

125 g tomusokeria

2 valkuaista isoista kananmunista !

1/4 tl leivinjauhetta

1/3 tl vanilja-aromia

1/2 tl manteli likööriä - tai 1/4 tl (karvas)manteliaromia

lisäksi tomusokeria koristeluun

Sekoita muut  ainekset, lisäten  valkuaiset yksi kerrallaan ja sekoita, kunnes taikina on tasainen ja pehmeä.

Annostele 2-3 cm palleroita teelusikalla leivinpaperoidulle pellille. 

Sihtaa tomusokeria hieman pintaan.

Anna levätä huoneen lämmössä yön yli.

Paista 200°C  noin 10-12 min. kunnes ovat kullan ruskeita.

Poista uunista,  anna jäähtyä pellillä.

Mikäli haluat tehdä ne suklaisina, niin lisää joukkoon 1 rkl kaakaota taikinaan ! 

Nami-hiiren kotoa saa mustaa väriä etsimällä etsiä. Vaatekaappiinkin ilmestyi ensimmäinen musta hame ja housupuku vasta kymmenen vuotta sitten. Ja viime talvena Ikeasta hankitut mustat tuikkulautaset. Mustan on tarvittaessa aina korvannut tumman harmaa tai yön sininen. Punaisen kanssa on toisin. Sitä ei hiiri ole koskaan harrastanut, tietoisesti karttanut, eikä koskaan miettinytkän millään korvata. No toki punaista löytyy taas kohta esille laitettavista joulun koristeista ja pieninä osasina muulloinkin joissain suuremmissa kokonaisuuksissa. Niin, ja kirjahyllyillä on punaista. Ei hiiri sentään ole repinyt punaisia kirjanselkämyksiä pois. Mutta aikakausilehtien paikka on pinojen alimmaisina, jos kannessa on paljon punaista .

Koiran kotona on paljon mustaa, punaista, valkoista, tummaa puuta. Mustasta huolimatta ilme on valoisa ja avara. Koirakin on musta!

Tänään olemme, hiiri ja koira,  puuhastelleet keittiössä. Annostelleet koiralle ruokaa valmiiksi pusseihin ja samalla paistelleet pakastimesta löytyneitä erilaisia taikinan loppuja. Käyneet läpi leivonta blogeja ja lehtisiä matkien, sohlaten ja siivoten. - Olemme tyytyväisiä päivän askarointiin. Keittiö kiiltää. Mitään ei tarvitse lähteä huomenna etsimään, sillä mitään emme rikkoneet.