Tänään "MA" voisi olla hyvinkin maanantai tai maalipurkki ! Voiton vei mansikka, maistuva, makea marja - mansikka maistuu myös maanantaisin !

Nami-hiiren mielessä on elokuinen kotikadun kesäjuhla. Sinne pitäisi loihtia jotain kaikille maistuvaa ja kesäistä. Ahkerasti hiiri on taltioinut mieleensä lukemiaan blogien vinkkejä, sekä kirjojensa antia ja teki niiden pohjalta pienen yksinkertaisen koekakun.

Kakku on koottu seuraavista 'elementeistä'  :

- kanelilla maustettu tavallinen kakkupohja

- sitruunarahkaa ja mansikan kappaleita täytteessä

- ulkokuori on sitruunalla maustettua kermavaahtoa

- koristeena kakkupohjan jälkilämmössä päivettyneitä mantelilastuja,

sekä käsin veitsellä leikattuja mansikan siivuja

- lehdet ovat sitruunamelissasta.

Mitään kostuketta ei nami-hiiri käyttänyt, koska syö koekakun itse. Tuore kakkupohja on namia ihan sellaisenaankin . Kaneli oli muuten nappijuttu kakkutaikinassa, sopien hienosti kokonaisuuteen.

Asukkaista valtaosa on nami-hiirtä iäkkäämpiä, joten vielä on tarkistettava totutun tavan mukaisesti 'sallittujen' aineiden lista ja tehtävä lopullinen toteutus sitä noudattaen. Lapsia ja lastenlapsia on tietenkin juhlinnassa aina mukana. Heille leivotaan omat herkut, kun ikähaarukka on selvillä.

Kesä on hauskaa aikaa !

 ....samaa kukkaa ja kuitenkin niin erilaista. Luonnossa kulkiessaan on nami-hiiri tehnyt havainnon, että parilla kolmella 'muotilla' on sielläkin pärjätty. Niin samanlaisia ne ovat terälehdiltään. Koko, usein värikin vain tekee niistä toisistaan poikkeavan. Kukkien lehdistä syntyy ne suurimmat erot ja helpommin tunnistettavat eri lajikkeiden piirteet.

Sokerimassasta on syntynyt kukkia ihan liian kanssa. Suklaiseen 'brownie' -tyyppiseen tuhtiin pieneen (noin 12-14 cm halk.) kahvikakkuun hiiri testasi tällä kertaa kukkiaan.

Kakun väliin tuli tuoreita aprikooseja kutioina. Kerman kanssa vispaantui mallikkaasti kookoskerma (50/50). Joukkoon hieman indonesialaista 'Bourbon' -jauhetta. Pursotukset hiiri unohti ja käytti kaikkien kakuntekijöiden kauhuksi aaltoteräistä veistä  kerman levittämiseen kakun pintaan. Veitselle on kyllä ihan toiset tarkoitukset, mutta kukaan ei ollut näkemässä. Koira nukkui ja haukahti kerran pari uniaan katsellessa.

Tekikö nami-hiiri  siis kaksi kakkua? Hyvä kysymys . 

Tällä kertaa nami-hiiren suosikkeja olivat pelkistetyt pallotyökalulla hieman muotoillut kukat ilman muita koristeita. Kakkukarkit antavat tietenkin ilmettä, mutta ovat kovia. - Eilen tehdystä kakusta on vajaa puolet jäljellä. Nallekohan sitä on salaa makustellut  ?

Tämä pieni kakku syntyi monen eri kokeilun  vuoksi. Nami-hiiren piti kokeilla miten ’se’ kerma tänään vispaantuu – nyt onnistui! Edellisen purkin loppu käyttäytyi kyllä aamulla mallikkaasti kuumassa kahvissa.  

Ihania ruusun terälehtiä nami-hiiri on ihaillut muutamien blogistien kakkujen päällä. Niitä syntyi sokerimassan lopusta kukkamuotin ja kämmenen avulla !

Taitureiden ja leipomoiden kakkujen pystysuorien seinämien murukoristelua piti hiiren uustestata, jos vaikka taito olisi ruostunut . Kookoshiutaleita oli kaapissa ja niillä  kokeiltiin.

Kakku itse on tehty 2 kananmunan suklaajauheella maustetusta kääretorttupohjasta. Pienen kattilan kansi avusti palojen leikkaamisessa – tarvittiin vain kevyt 'hiirenhento' painallus ja pöydälle ilmestyi kaksi läpyskää. Vihreitä viinirypäleen puolikkaita - ilman kiviä - ja kermaa täytteeksi. Kermaa ja kookoshiutaleita sokerimassa terälehtien alle !

Kirjassa oli punainen ruusu mallina. Vihreä sokerimassa oli sitä kuivaa, mutta se sai kelvata – syntyi ruusu, jonka terälehdelle nami-hiiri teki 'taikoja'. Neuvottiin vispaamaan 1 valkuainen + 1 rkl vettä vaahdoksi. Onnistui hienosti ihan käsipelillä. Syntynyttä hötövaahtoa kuivalla vesivärisiveltimellä hiiri nosteli ja levitti varovasti kuivuneen ruusun pintaan. Sokeria varovasti ripotellen...Wau – se onnistui. Ruusu on huurteinen! Pakkasia ei ole lähiaikoina odotettavissa, mutta kesä on jäätelön ja jäätelökakkujen aikaa. Miksei myös ’huurteisten’ kukkienkin aikaa jäätelöllä? Varovasti hiiri ripotteli sokeria hieman lisää, jotta erottuu kuvassa paremmin. Se olisi voinut olla hienompi jakoista.

On riemastuttavaa nähdä, kuinka mestareilta syntyy ihan mitä vain, kuten Mansikkämäen kauniit extrakoristelut kaupasta ostettuihin mantelimuniin. Tarvitaan taitoa, luovuutta ja ennen muuta viitseliäisyyttä! Kauniit makupalat ovat hetken kielellä viipyviä makuelämysksiä, joka jää murto-osaksi nähdystä vaivasta. Mutta juuri noin ei pidäkään ajatella. Sehän on vain puolinainen totuus! Kauniit makeiset - hyvät kauniit asiat viipyvät mielessä pitkään, niistä puhutaan ja ne tulevat toisinaan jopa uniimme.... 

Nami-hiiri 'protestoi' kaikkia sellaisia ajatuksia vastaan, jossa syytellään 'kiireitä', 'väsymystä', 'pieniä lapsia' tai ties mitä. Taito on tietenkin ratkaiseva asia. Mutta on hyvä muistaa, ettei mestariksi juuri kukaan tule yhden pullan tai kakun perusteella. Toisilta kaikki vain käy hieman nopeammin, se oppiminenkin.

Tämä hauska täytekakku on kotoisin Luzernista ja se on konditorian tuotantoa. Sitä ihastellaan, sille hymyillään, sitä maistellaan ja tilataan perinteisesti Pääsiäisen kahvipöytään. - Ihan oikeasti kakun toteutus esimerkiksi 'Charlottan' tyyliin ei tunnu teoriassa edes vaikealta. Kermasta tai hentoisesta marengista voisi miettiä päällyksen ja sisälle ujuttaa banaania ja omenasosetta tai värin vuoksi mansikkaa. Lautasen voisi koristella 'Mansikkamäen' idean pohjalta pienillä manteli- tai suklaamunilla. - Voisihan tuon kanan täyttää puolittain kevyellä suklaavaahdolla, sekä punaviinikreemillä! Pienessä kanakakussa voisi olla suurta tekemisen nautintoa   !